Julkaistakoon kululaskelma kaavionsa ja selitteidensä kanssa nyt. Suunnitellut ja suunnittelemattomat ostokset on tehty, eikä toivottavasti enää ole kuluja osumassa loppuvuodelle.
Harrastukset (toko, rallytoko ja muutaman kerran paimennus) 2054,3€
Valmennukset, lisenssi, kokeet, jäsenyydet, koulutuspäivät ja leirit.
Terveys1383,36€
Lisäravinteita ja eläinlääkärikäyntejä alkuvuoden ripulin ja loppuvuoden edenneen virtsatietulehduksen vuoksi. Päivystyskeikka ei ollut edullisimmasta päästä.
Varusteet 535,65€
Loimun mittatilauspanta, Tori löytöinä valjaat. Molemmille koirille uudet lelut ja Sporttirakin Propalttoon talven retkille.
Ruoka 347,23€
Kuivaruokaa, lihaa, rustoja, luita kissanmärkäruokaa (Savun koepalkaksi), sisäelimiä, nakkeja, lihapullia ja muutaman kerran tonnikalatahnatuubi. Olen tarjous/torihaukka ja tänä vuonna sattui monta kertaa tuuri ruokahankinnoissa. Arviolta lihaa riittää helmikuulle asti ja nappulaa kesään saakka.
Kulut on laskettu vuodelta 2022 kahden harrastavan koiran taloudesta. Koirakulut tunnisteen alta löydät vanhat postaukset aiheesta ja voit havaita että näissä on ollut suurta vaihtelua.
Jotenkin nurinkurista että ruoka, joka on välttämättömyys, oli tänä vuonna pienin kulu. Harrastaminen ei ole koiralle elinehto ja harrastaa voi myös edullisemmin. Harrastamisessa maksoivat eniten kurssit ja valmennukset, joissa tänä vuonna pitkästä aikaa kävin koska se oli mahdollista. Ensi vuodelle resurssit eivät näytä yhtä hohtoisilta ja todennäköisesti kokeista tulen pitämään määrittelemättömän tauon, jolloin kulut pienenevät.
Näissä kuluissa olisi ollut paljonkin, mistä säästää. Tuli tehtyä jokusia ihan turhia leluhankintoja ja sen lisäksi unohdin perua osteopaattikäynnin joka piti tietysti maksaa. Muutaman kurssikerran jouduin jättämään väliin, enkä saanut niitä myydyksi. Maksoin myös yhden seuran jäsenyyden hetken inspiraatiosta käymättä kertaakaan heidän kentällään treenaamassa. No, tuli kannatettua paikallista rahallisesti 😅
Toivon että ensi vuonna kulutustottumukseni ovat harkitsevaisempia ja säästeliäämpiä. Tästä vuodesta toki tiesin ja päätin ennakkoon, etten halua pihistellä kaikesta. Toki jos olisin tiennyt (no kukapa tietäisi) eläinlääkärikeikoista ennakkoon, olisin priorisoinut toisin. Kulujen kirjaaminen on kuitenkin ollut kiinnostavaa vaikka samalla vähän kamalaa. Kirjaamisen avulla on kuitenkin mutuilua helpompi havainnoida omaa rahankäyttöään ja sitä myötä kehittää sitä.
Ensi vuoden vahva tavoite on puolittaa tämän vuoden kulut, kuitenkaan koirien hyvinvoinnista tinkimättä.
Muutamia talvikuvia tänne jakoon, koirien ja kavereidensa leikeistä. Loimu on tavannut Uunon ensi kertaa viime kesänä ja nyt toisella kertaa Loimulla meni tovi lämmetä. Tämä oli kolmas kerta, kun Loimu pitää outoa vinkumista vieraan koiran kanssa. Ensimmäisellä kerralla olen tulkinnut äänen niin että Loimulla olisi mennyt tikku jalkaan, mutta sittemmin tajunnut että kyse on jotenkin neitikoiralle hankalasta tilanteesta. Loimu otti toviksi omaa tilaa ja sitten jo rallitettiinkin vanhaan malliin.
Osui hieno keli ja nappasin kameran mukaan viikonlopun lenkille, jolle haettiin naapurin Lyytikin mukaan. Lyyti ja Savu ovat jo vallan vanhoja tuttuja ja Loimu on aivan fanityttö. Lyyti taas on todella kärsivällinen ja joustava Loimun kanssa, niinpä kolmikon kanssa samoilu talvisessa metsässä olikin rentoa ja lataavaa. Pitäisi kantaa kameraa useammin mukana ihan tuossa lähimetsässä.
Pieni ennakkotieto että läppärin näppäimistössä on epämääräinen häiriö, pahoittelut kirjoitusvirheistä.
jViikot on menneet ihan hullua vauhtia ja kotona treenaaminen on jäänyt vähemmälle kuin ajattelin. Hallilla on kuitenkin käyty kohta kolmesti viikon sisään ja uutta opittua on tullut jäsenneltyä. Teoriatietoa on karttunut ja suunnitelmat Savun kokeenomaiseen treeniin ovat aiempaa kirkkaammat. Suunniteltu treenitauko ei ole ihan toteutunut, eikä käsittelytoimia ole kerrattu yhtään vaikka piti. On ollut pakko antaa itselle vähän löysää ja relata suorittamisen suhteen.
Viime viikolla oli joulukuun omatoimitokotreenit. Varauskalenteri olikin ehtinyt täyttyä välissä ennen meidän porukan varauksia, joten oltiin toisen treenikaverin kanssa kahdestaan. Treenit menivät hiukan höntsäteemalla koska olin niin väsynyt, mutta teki Savu paremmin ajatuksella hyppynoutoa ja kehään tuloja. Kehään tuloissa on nyt tarkoitus palkita Savua kehässä ja nostaa kehän arvoa. Tätä on tehty ihan liian vähän (kuten kisamaista muutenkin) ja etenkin kokeiden jännityksessä Savulla on kova kiire pois kehästä vaikka se ei olekaan karannut.
Loimu teki omia tyypillisiä harjoituksiaan. Se jäi kivasti taukomatolle odottamaan ja kun ajattelin vapauttavani sen leluun, ei se ollutkaan vielä valmis leikkimään. Alkusäntäämisen jälkeen Loimu keskittyi kuitenkin tosi hyvin ja saatiin tehtyä jopa meidän kestoharjoituksetkin (istu-sos-istu-sos-istu-tassu-lelu) videolle. Kaikkiaan Loimun kanssa treenaamisesta jäi nyt tosi hyvä mieli.
Arvelin ensin että Loimun oli helpompi keskittyä kun häiriötä oli vähemmän, mutta oikeammin syy taitaa olla päässäni. Yhden ihmisen läsnäollessa minua jännitti huomattavasti vähemmän, kuin isomman yleisön edessä.
Seuraavana aamuna oltiin jo Canisportilla uudestaan eri treenikaverin ja lasten kanssa. Meillä oli vauhdikas paikkis (kiitos pikkuväen) ja Savukin vinkui. Funktio Savun vinkumisesta on vähän epäselvä, koska se on tavallisesti treeneissä hiljaa. Toki nyt kaverin koiralla oli juoksut, joihin Savu yleensä reagoi aika voimakkaasti. Mene ja tiedä.
Loimu oli edellispäivää vauhdikkaampi, mutta reagoi nyt palkkiovihjeisiin aiempaa paremmin ja oli muutoinkin pitkäkestoisemmin kontaktissa minuun. Hiukan haistelua esiintyi mikä on sinänsä yllättävää Loimulta, mutta toisaalta kivempi vaihtoehto kuin reikäpäinen sekoilu. Saatiin monta suunnittelemaani harjoitusta tehtyä, eikä mitään aivan fiaskoa mokaa tullut. Vahvistetiheydessä ja ennakoinnissa on itselläni vielä harjoiteltavaa sen suhteen, että arvioisin tilanteita oikein.
Keskiviikkona meillä oli rallytokon pikkujoulutreenit. Rata oli täynnä kaikkien lempparikylttejä, eli tietysti putki ja hyppy, sekä mm. pujottelu juosten. Savu oli tosi hyvällä fiiliksella ja itsekin onnistuin siirtymässä ja lämpässä. Ratamme meni kaiken kaikkiaan kivasti mutta hyppy oli tänään hankala. Ensimmäisellä kerralla Savu seurasi hienosti ja pyysin sen hyppäämään aivan liian myöhässä. Ja Savuhan ei liian läheltä hyppää, ei vaikka pyytäisin. Tehtiin rallyhyppyä muutaman kerran ja täytyypä kirjata se muistiin että harjoiteltava erikseen ajatuksella.
Tämän vuoden kimppatreenit ovat nyt ohi, Loimulla olisi ollut tänään valkkukerta mutta olen nyt itse sairaana. Kalenterin hidastuttua on tarkoitus reipastua kotona etenkin Loimun varusteiden pukemisen ja riisumisen harjoittelun kanssa. Vuosikoosteen ja ensi vuoden tavoitteet postaan vasta hiukan myöhemmin, mutta jotakin suunnitelman tynkää ja suuntaa on jo kaavailtuna.
Niin se koitti sellainenkin valkkukerta, kun onnistumisia oli hämmennystä enemmän! Viime kerran jälkeen on riittänyt koiriin liittymättömiä vastoinkäymisiä, joten hallille ei olla vielä tähänkään päivään mennessä omatoimisesti päästy. Toivottavasti vihdoin sunnuntaina ja ensi viikolla... Kotitehtäviä tehtiin siis vain kotona.
Ykkösasia oli soittaa Loimulle treenivideoita läppäriltä ja ensimmäisenä aamuna Loimu tulikin häntä tötteröllä karvat pystyssä, kaiketi ihan raivoissaan katsomaan kuka kehtaa hänen keittiössään treenata. Ihan muutaman päivän jälkeen Loimu ei enää saapunut samaan huoneeseen äänen kanssa tai jos saapui, se kuunteli ääniä rauhallisesti.
Kehitys oli havaittavissa myös hallilla, eikä Loimu räjähtänyt kuulemistaan äänistä edelliskerran tapaan kertaakaan. Toki tähän vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta jatkamme ääniharjotuksia kotona silti. Siinä ei montaa minuuttia kulu aikaa kun laittaa jonkun treenivideon (missä kuuluu puhe, halliääniä ja koiran haukuntaa) ja laittaa volyymin sellaiselle tasolle että Loimu kyllä kuulee äänen, mutta sen ei ole pakko reagoida.
Switch-offia emme ennättäneet harjoitella kertaakaan, mutta kestoharjoittelua tehtiin. Tutussa paikassa Loimu pystyy tekemään 3-5 tehtävää pelkällä sosiaalisella palkalla, eli kehumisella. Lopuksi tehtävistä seuraa aina leikki/ruoka. Tämän kestoharjoitellut tavoitteena on luoda koiralle käsitys siirtä'
Hallilla Loimu pystyi tällä kertaa tekemään kolme tehtävää ja sen jälkeen palkkasin. Otettiin tosin pelkkä istuminen perusasento tehtävän tilalle virheiden minimoimiseksi. Tehtävä oli Loimulle aluksi vähän epäselvä; istuminen, sosiaalinen palkka, istuminen jne. ja vasta jostain sai palkan. Kouluttaja vinkkasi että mukaan voisi ottaa jonkun helpon tempun, josta seuraisi palkkio.
Tein Loimun kanssa pari kertaa tassun antamista josta sai heti leikin. Sitten istumisia ja tassun annosta leikkimään. Lopulta Loimu teki ihan täydellisesti hipihiljaa kolme tehtävää, jonka jälkeen sai antaa tassua ja pääsi leikkimään. Tavoitteena on saada tassun antamisesta palkkatemppu, mutta myös työkalu Loimulle jolla se voi ilmoittaa kun toistomäärä on tarpeeksi sen taidoille.
Halliin tulemista harjoittelimme myös. Työkaluni siirtymiin ovat olleet olemattomat, sillä Loimun "sataatäysiimennään" on tarttunut ja tehnyt minustakin kiireisen. Loimu on kuitenkin vaikea saada samalla taajuudelle treenien aikana, jos se on ihan kuppi nurin jo halliin tullessaan. Pelattiin parkkiksella CU-kontaktipelejä ja päästiinkin lähestymään ovea ihan yhdessä.
Availin ovea ja heittelin Loimulle nameja ja lopulta päästiin sisään ilman haukahdusta ja Loimu ravisteli heti. Tämän sisääntulon jälkeiset treenit olivatkin oikein kivat, kuten yllä kirjoitin. Tekstinä tästä ei paljon saa lukija irti, joten kun seuraavan kerran pääsemme hallille omatoimeilemaan, kuvaan parkkipaikalta alkaen videon Loimun treenistä.
Savun kanssa käytiin tänään Tamskilla meidän viimeisessä tokokokeessa tälle vuotta. Meidän osuus kokeesta oli nopeasti ohi, sillä päädyin keskeyttämään suorituksemme. Oma jännitys vaan kasvoi eikä päästy ihan sellaiseen suoritusmoodiin, jossa olisi ollut mielekästä jatkaa. Vähän jäi luovuttajafiilis, mutta kerrankos sitä iskee kunnon rimakauhu ja jäätyminen 😁
Tuomarina Heli Herranen
Paikalla makaaminen 1 min 8
Savu haisteli hiukan maatessaan ja äänteli. Omilla vihjeillä kuitenkin teki mitä piti.
Seuraaminen 81/2
Oli vähän veto pois vähän päivän seuraamisessa. Savu ei haukkunut eikä jäänyt haahuilemaan, mutta oli juostessa puoli askelta jäljessä ja pysähdyksessä tuli tosi hitaasti perusasentoon. Ei oltu käännöksissämme ihan yhdenaikaisia.
Liikkeestä maahanmeno 8
Meni aikaa saada Savu liikkeen aloituksessa perusasentoon. Koitin tehdä pientä uutta siirtymää mutta olisi sitä voinut lähteä kävelemään vähän rohkeammin isompaa rinkiä. Tuplakäskyllä maahan, lopun perusasentoon lopulta hitaasti ja tahmeasti useammalla käskyllä.
Jäävän jälkeen en sitten saanut Savuun oikein enää kontaktia. Ei se haukkunut, tai minnekään karannut, mutta ei halunnut tulla perusasentoon. Savu on tehnyt näin aiemmin ollessaan kipeä sekä kuumalla helteellä. Tänään en ole saanut visioitua syyksi muuta kuin yleinen jännitys; oma jännitys, koira reagoi hieman passivoitumalla, jolloin minua alkoi jännittää vielä lisää.
Kävin Savun kanssa kokeen jälkeen kävelyllä ja tsekkailin sitä muutenkin yleisilmeeltään, mutta ei se nyt onneksi kipeä ole. Tämä kävi ensimmäisenä mielessä, mutta oma olo oli niin jännittynyt että sinänsä Savun valinta jättää tulematta perusasentoon ei yllättänyt. Harmittaa toki.
Nyt joulukuu me pidetään lajitreeneistä taukoa kimppatreenejä lukuunottamatta. Tarvitsen itse vähän hengähdystaukoa käytännöstä ja harjoittelua teoriassa. Tammikuussa minulla pitäisi olla kasassa järjestelmällisempi suunnitelma siitä, miten saada suoritusvarmuus myös koetilanteeseen. Koen, että olen nyt omin avuin siinä pisteessä minne minun on yksin mahdollista päästä. Menin siis ja ostin Maarit Hellmanin verkkokurssin aiheesta vielä loppuvuodeksi.
Kerrankin ajallaan! Marraskuun treeneissä tehtiin yhtä ja toista, kummankin koiran kanssa palattiin vähän kuin perusasioiden äärelle. Samalla ollaan opeteltu uutta ja tutustuttu uusiin harjoituksiin joista meille voisi olla hyötyä.
Savun kanssa palkkion viiveharjoituksia (tai palkattomuus useimmille tutumpi) jatketaan, mutta ehdottomasti loppuvuoden positiivisena on mainittava seuraaminen ja kapulanpito. Seuraaminen on monissa tilanteissa parempaa kuin uskalsin Savun kanssa odottaa ja kapulaankin se tarttuu tukevasti myös ei optimaalisessa mielentilassa. Ei optimaalinen mielentila ilmenee pääasiassa ääntelynä ja sitä onkin marraskuussa riittänyt syistä x y z kun ohjaaja on ollut vähän pihalla.
Tunnarin saimme Savun kanssa alkukankeuden jälkeen alkuun. Olin itse vähän epäselvä harjoituksissa ja toisaalta olen aika varma että Savu etsi kahvipapuja purkkiradalta. Olemme menneinä vuosina harjoitelleet hajutyöskentelyä kahvipapujen ja kantarellien kanssa, joten Savulla on niihin aika vahva ehdollistuma purkkiradoilla, samoin kuin minun hajuni skippaamiseen. Niinpä olikin odotettua hankalampaa saada Savu hoksaamaan, että se olisi nyt ohjaajan haju se etsittävä 😄
Rallytokossa liikkeiden treenaaminen jäi vähemmälle, mutta sujuvuutta lisääviä palasia ollaan alettu harjoitella. Kirjoittelinkin uusimisesta ja lähtökyltin rutiineista juuri edellisessä postauksessa ja raportoin myöhemmin lisää kun raportoitavaa on.
Loimun kanssa treeneissä ehti tapahtua kaikenlaista, mutta keskenään treenatessa kokonaisuudet olivat onnistuneempia. Koko syksyn treenit ovat tuntuneet hiukan takkuavan Loimun kanssa ja se on varmaan käynyt ilmi jokaisesta treenipostauksestakin. Minun pitäisi saada haltuun uusia juttuja ja ajoituksia paljon nopeammin kuin mikä tuntuisi mukavalta ja tämä jos mikä on aiheuttanut pientä väsähdystä.
Vaikka Loimu tarvitseekin halleilla ja kentillä paljon harjoitusta, on tunnelin päässä valoa. Se osaa arjessa monet asiat erittäin hyvin, sellaisetkin jotka olivat sille aiemmin vaikeita (esim. kun joku menee pihan ohi Loimu reagoi tähän hyvin voimakkaasti). On siis vain ajan ja ahkeruuden kysymys, milloin saamme arjessa hyödylliset itsehillintätaidot siirrettyä myös harrastuksiin.
Joulukuulle on suunnitteilla rallytokon pikkujoulut ja tokon omatoimitreenit. Noin muuten keskitymme lajitaitojen sijaan temppuihin, käsittelytoimiin ja tukitaitoihin. Ollaan kaikki ansaittu pikkuisen hitaampi treenitahti tokosta ja rallytokosta.
.jpg)
© Mira Kaipainen
.jpg)
