Kuvassa sheltti Rudi, Savu, Papu ja Pipa, seka aussi Kida |
11 joulukuuta 2021
Jouluiset rallytokon ratatreenit
07 joulukuuta 2021
Odottavan aika on lyhenevä
Viimeinen kuukausi on kääntänyt vatsassani lepattavat perhoset ympäri kerran jos toisenkin. Melko pian pentutoiveita postaukseni jälkeen alkoi tapahtua ja täydellisen tuurin, sattuman ja onnenpotkun jälkeen minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa haikailemastani pentueesta sijoitusnarttu. Asiaa puntaroituani tartuin ilman muuta tilaisuuteen, sillä mitään syytä kieltäytyä ei ollut.
Itsenäisyyspäivänä heräsin tapani mukaan aamuyöllä, mutta olin poikkeuksellisesti automatkalla jo ennen kuutta. Onnekkaasti pääsin reissuun yksin ja innostumisen voimalla kakkinensa 12h ajomatka pääasiassa pimeässä ja lumisateessa taittui sujuvasti. Ihan heppoisin perustein en olisi moista reissua päiväseltään tehnyt, mutta kun kyse on islanninlammaskoirasta, niin kaikki on pelkkää asennekysymystä 😅
Saavuin kasvattajalle perille puolilta päivin ja pääsin katselemaan paimennusta. On aina mielenkiintoista nähdä itselle uusia harrastuslajeja ihan livenä ja toki aina parempi mitä enemmän issikoita ehtii tavata. Päivä koirien ja koiraihmisten kanssa vierähti nopeasti, tietysti pentuja ja pentuni sukulaisia paijaten. Jos pysyin laskuissa mukana, olen tavannut pennun emän lisäksi, tädin, mummon(?) ja serkun. Jokatapauksessa useamman lähisukulaisen, ja voin sanoa olevani myyty.
Minun tuurillani juuri meille tulevasta punaruskeasta pennusta ei tullut yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Tässä kuitenkin muutama otos suloisista pennuista, jotka vikkeline liikkeineen olivat vähän haasteellisia kuvattavia sisätiloissa. Kaikki pennut olivat utelaita ja vilkkaita ja kuvaushetkelläkin useampi kiipeili sylissäni. Olen onnellinen ja innoissani, tuntuu ihan uskomattomalta että vihdoin.
Pennulle on jo suurin osa varusteista valmiina, mahdollisesti hieman pienemmät valjaat täytyy ostaa, sillä arvoin koon vähän yläkanttiin. Narulelun ja hihnan punoin itse ja noin muutenhan meillä on ollut jemmassa kuppeja, pentuaitaus jne.
Vuoden kululaskelma ei siis olekaan valmis vielä Savun osteopaatin jälkeen 😂 Näin ne tilanteet muuttuvat ja asiat järjestyvät. Vuoden loppuhuipentuma onkin saada odotettu laumanvahvistus kotiin ja pyöräyttää uusi vaihe arjessa käyntiin 💛
03 joulukuuta 2021
Joulukuu, vuosi loppusuoralla
28 marraskuuta 2021
Marraskuun treenikooste ja ohjaajan oivallus
Ja näin se on taas yksi kuukausi loppusuoralla ja siten marraskuun treenikoosteen aika. Marraskuussa ehdittiin treenata peräti kahden uuden treenitutun kanssa, sekä tietysti vanhojen tuttujen. Ulkotreenikausi alkaa olla ohi, maa on jäässä ja sormet jäätyvät. Sitkeästi on silti kylän kentillä vielä tokoiltu, mutta tämän vuoden viimeisiä viedään.
Rallytokon oikean puolen seuraaminen sai marraskuussa huiman harppauksen. Niin asennonvaihdot oikealla, kuin puolenvaihdot molempiin suuntiin alkavat olla tuttua kauraa. Tekniseen puoleen olen vallan tyytyväinen ja tällä hetkellä haasteemme rallytokossa ovatkin ihan muualla kuin liikkeissä. Jos joku liike kaipaa viilaamista, niin peruuttaminen suoraan. Toisen askeleen jälkeen Savu lähtee herkästi vinoon.
Toko alokas on vihdoin liikkeiden osalta tosi kivalla mallilla. Tuntuu että koko vuosi siinä menikin 😅 Marraskuussa harjoittelimme etenkin jättöjä (kaukot, luoksetulo) ja paikallaan perusasennossa istumista. Vahvistin myös sosiaalista palkkaa ja tässä päästiinkin kivasti vauhtiin. Jo alokas on siitä kiva luokka, että treenaamista riittää jos haluaa hioa aivan kaikki palaset huolella loppuun. Ja kun huolellisuus ei ole ohjaajan vahvuus, niin sitä tekemistä on sitten vielä vähän enemmän 😁
Temppukurssilta ollaan saatu ideoita paitsi temppuihin, myös meidän haasteisiin koetilanteessa. Työstän Savun kanssa nyt ihmisten bongailua. Tämä on itsellekin uusi juttu, joten kirjoittelen tähdellisempää koontia kun olemme asian tiimoilta johonkin päässeet. Toivottavasti muualle kuin ojasta allikkoon.
Jouluun päätin pitää lajitreenistä vapaata, kuten muinakin vuosina. Tämä ei suinkaan tarkoita toimettomuutta tai mitään edes sinne päin, sillä treenilistalla ovat vähintään viikottaiset kaupan parkkipaikan ihmishäiriötreenit, käsittelitoimenpiteiden harjoittelut, manttelin ja valjaiden pukemis treenit, sekä kantarellin ilmaisun vahvistaminen ulkona. Savulla siis riittää kyllä virikettä, vaikka nimelliset harrastuslajit jäävätkin tauolle - pikkujoulutreenejä lukuunottamatta.
Tähän loppuun vielä ohjaajan oivallus. Kirjoitin joku aika sitten lausahduksen siitä, kun viime vuonna metsästin Savulle rallytokon koularia käymällä vaikka miten monessa kokeessa. Jälkiviisaus kolkuttelee taas, ja tiedän etten suinkaan ole ainoa, joka ajatteli "treeneissä kaikki sujuu, kokeillaan joskos tuolta kokeesta tulisi tulos jne.". Selitys voi mennä suunnilleen miten päin vain, kun oikasemista perustellaan itselle ja treenikavereille. En kyllä aivan edes tiedä mitä vuosi sitten kuvittelin, mutta sitä en arvannut miten suuren työmaan itselleni aiheutin 💪😜
Viime syksynä kävin Savun kanssa useassa rallytokokokeessa pääasiassa tulostavoitteella, saaden kuitenkin joko nollan tai hylyn. Ongelmamme ihmisten kanssa alkoi silloin nostaa päätään, ja Savu siis karkaili minulta kokeessa haukkumaan tuomarin ym. Tuolloin treeneissä tätä ei tapahtunut, joten en myöskään ymmärtänyt treenata asiaa riittävästi. Nyt Savulla on etenkin kotihallissamme aika vahva historia rallytokoradan ja ihmisten luo karkaamisen yhteydestä. Oispa loppunut rahat tai hajonnut auto viime syksynä, niin en olisi ahminut koekäyntejä toinen toistaan huonommilla suorituksilla. Mutta oppia ikä kaikki, nyt saakin sitten vuoden takaisia mokia uudelleentreenata oikein kunnolla.
Olipa siis haasteenne koetilanteessa mikä vain, niin pysähdy sen äärelle ohittamatta sitä. Useimmiten ongelma ei häviä itsekseen uusia kokeita käymällä ja samoja vanhoja juttuja treenaamalla. Vaikka haaste ei aina tulisikaan ilmi treeneissä, kannattaa sitä ilman muuta harjoitella. Toistuvasti samalla kaavalla epäonnistunut koesuoritus ei vie ketään eteenpäin eikä saa koiranetin tuloslistaa hohtamaan.
Kokeilevien koekäyntien sijaan, treeni-iloa!
27 marraskuuta 2021
Koiran varustelista retkelle
Vilkku Helvetinjärven kansallispuistossa vuonna 2016 |
Tuikku Seitsemisen kansallispuistossa vuonna 2015 |
Savu Iso-Vuorijärven retkeilyreitillä vuonna 2017 |
Savu Siikanevan soidensuojelualueella vuonna 2017 |
21 marraskuuta 2021
Rallytokon voittajaluokan korkkaus
Lauantaina koitti jännittävä päivä, kun korkkasimme Savun kanssa rallytokon voittajaluokan. Aloin jännitellä jo edellisenä päivänä ja harkitsin perumista, kun jos kuitenkaan me ei osattaisi niitä liikkeitä. No viis hienosäädöstä, kokeeseen mentiin ja se tehtiin mitä osattiin eli aika paljonkin.
Rata oli tosi kiva, paljon meille osin helppojakin teknisiä liikkeitä mitä on jynssätty keittiössä viimeiset puoli vuotta. Odottelualueella meni tällä kertaa kivasti ja kehään mentiin hyvällä fiiliksellä. Savu bongasi odotellessa ihmiset kehässä ja ajattelin sen olevan sujut ympäristön kanssa. Ja niinhän se olikin, eivät kaukana olevat ihmiset mitään haitanneet, mutta kun maaginen kolme metriä ylittyi niin se siitä sitten.
Tuomarina Iiris Harju
-HYL
Lähtö -1p puutteellinen yhteistyö, ei oltu Savun kanssa ihan samaan aikaan lähtövalmiita
Perusasento, 1 askel seiso, 2 askelta istu, 3 askelta maahan -1p tehtävä väärin suoritettu, -1p puutteellinen yhteistyö, vähän sählättiin ja räpiköitiin tässäkin, kun Savu bongasi kehän laidalta ajanottajan
Seuraten kolme askelta peruuttaen -1p vino, -10p tehtävä väärin suoritettu, Hyl pois. Savu lähti peruuttamaan tosi vinoon, taisin lopulta laskea askeleetkin väärin ja ajanottajan kohdalla Savu singahti kehänauhan yli haukkumaan. Kaikki tulostoiveet meni siinä ja vaikka harmitti niin tietyllä tapaa se rentoutti.
Puolen vaihto takana -10p tehtävä väärin suoritettu, ohjasin vähän huonosti ja Savu teki kuten ohjasin, eli kiersi minut ensin ympäri. Sen jälkeen tehtiin oikein kelpo puolen vaihto.
Pyörähdys -3p kontrollin puute, -10p tehtävä väärin suoritettu, Savu karkasi haukkumaan sihteerin (muistaakseni tässä kohdassa tai sitten tuomarin, kaikki me kuitenkin haukuttiin). En uusinut tehtävää vaan jatkoimme lennosta ja pyöräytin Savun rintamasuunta kierossa.
Molemmat oikeaan täyskäännös -1p vino, tässä hätäilin, koska käännös tehtiin aika lähellä sihteeriä ja jännitin Savun singahtavan sinne uudelleen.
Eteen istu, vasemmalta oikealle, istu -3p kontrollin puute, -10p tehtävä väärin suoritettu. Tämä meille muuten jo aika helppo liike piti tehdä melko lähellä tuomaria ja eihän siitä mitään tullut. Savu ei tehnyt mitä pyysin vaan haukahti ja kun pyysin uudelleen se karkasi tuomarille. Tämän jälkeen pyysin Savun vain perusasentoon, säädin oman pienen tempun ja ilmoitin keskeyttävämme.
Tuomarin kommentti: Suorituksessa useampi oikein hieno pätkä. Lisää ihmishäiriöitä tulevia kisoja varten.
Ei radalla nyt mitään aivan yllättävää tapahtunut ja niihin onnistuneisiin liikkeisiin olen tosi tyytyväinen. Mehän selvittiin myös pitkästä pätkästä oikean puolen seuraamista. Savu myös pysähtyi hyppyä edeltävällä liikkeellä ja suoriuduttiin siitäkin vaikka hyppy houkuttelikin. Kaikkinensa liikkeet ovat kivasti hallussa, kunhan vaan saadaan ihmiset ja ympäristö haltuun, ei tuloksiin ole pitkä matka. Kymppejä keräilin itse soveltamalla liikkeitä (koska se hylky oli tullut jo) ja esim. pyytämällä Savua ylimääräisiin perusasentoihin ja jättämällä jokusen vippasjutun välistä.
Ihmisten luo säntääminen on harmillista ja vähän rasittava ongelma, jonka eteen olen tehnyt tosi laiskasti töitä. Tai no on sitä treenattu, mutta tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Tilaisuuksia on niukasti ja toki sitä mielellään hioo vain niitä kivoja juttuja. Nyt on ehdottomasti ryhdistäydyttävä ihmishäiriöiden suhteen siten, etteivät ne olisi Savulle pelkkä häiriö vaan ihan selkeä rutiini.
Savu on tottunut omissa treeneissämme sirkusmaiseen kaaokseen koska pikkulapset. Niinpä paikallaan hiljaa seisovat ihmiset ihan selvästi jännittävät sitä, ehkä vielä aiempaa enemmän. Tuttuja Savu saattaa karata moikkaamaan, mutta olen alkanut kallistua sinne päin että tuntemattomat ihmiset jännittävät siinä määrin ettei Savu näillä eväillä kykene kiemuroihin aivan vieressä. Vastaavasti jollekin koiralle jolle koeympäristö on helppo, olisi meidän omatoimitreeniemme tunnelma todennäköisesti aika järkyttävä.
Siinä määrin päästiin tavoitteeseen, että oikean puolen seuraaminen sujui ja saatiin tärkeää informaatiota mitä treenata 😁 Ja vaikka meidän suoritus noin muuten oli ihan pohjanoteeraus, oli tuomarikin huomannut meidän tuplasaksalaisen ja kirjoittanut sen kyltin kohdalle "hieno". Ylipäänsä tuomarin kommentista päätellen emme ole toivottomia tapauksia vaan tehokkaan ja säännöllisen harjoittelun seurauksena uusi startti voisi olla ensi vuonna jossain vaiheessa realistinen. Sillä mennään mitä on ja mikä puuttuu niin se hankitaan harjoittelemalla.
Etsisin treeniseurakseni patsaita, eli rauhallisia aikuisia ihmisiä seisomaan paikallaan ja tuijottamaan meitä. Se se on nimittäin hurjaa, kun on tottunut pieniin ihmisiin jotka juoksevat, kiljuvat, kompuroivat, heittelevät tavaroita ja nameja ja tuovat hihnoja ja kaulapantaa koiralle kesken treenin. Sellaisen kaaoksen jälkeen koepaikan tunnelma on kuin hautajaisista 😆