Vilkku on ihana. Vilkku on suloinen. Vilkku tuoksuu pennulle (eli pissalla ja kakalla höystetylle koiralle). Vilkku on lämmin ja sillä on söpö pallomasu. Vilkku katsoo suloisesti. Vilkku osaa katsoa niin suloisesti, että se saa nukkua sängyssä, jos osaa olla kiltisti. Viime yön Vilkku nukkui vieressäni, voi miten kiva olikaan vetää lämpöinen käärö omaan kylkeen kiinni. Ja niin hiljaa ja levollisesti se nukkui ♥
Vilkku on opetellut luoksetuloa. Vilkun luoksetulokäskynä toimii vislaus ja sitten saa paljon kehuja ja rapsutuksia. Tahallaan niitä annettaan niin paljon, että koirakin innostuu ihan tosi paljon. Vilkku on tutustunut naksuttimeen, naksuttimen äänen kuultua saa namin. Vilkku on oppinut melko hyvin istumaan ja perusasentoa ja maahanmenoharjoituksiakin on aloitettu. Kun Vilkku vain näkeekään naksuttimen, se tarjoaa kontaktia.
Ruualle nappula on perso. Ruoka on hyvää ja sitä pitäisi olla aina saatavilla. Kaikki ruoka on hyvää. Ja kaikki ei ruokakin on syötävää. Ihmisten käsiä ja jalkoja ei saa syödä, eikä Vilkku edes näyki. Siksi Vilkku on aivan erityisen ihana pentu. Vilkku on autoillut paljon, harjoitellut yksinoloa ja kulkenut vapaana minun ja Nikon mukana. Se on oikein reipas, kiva ja pieni pentu. Huomenna menemme katsomaan pikkulapsia ja sunnuntaina Vilkku tulee Tuikun vepetreeneihin katselemaan.
Kuvia on tulossa, kunhan niitä ehdin käsitellä. Nyt on vaan niin happyhappyhappy -fiilikset, kun viimein oma pentu ♥