Puolen päivän aikaan lähdettiin kohti Hervantaa. Julia ja Kirppu olivat jo vastassa ja lähdimme kävelemään Ahvenisjärven koirapuistoon. Puistossa oli valmiina yksi koira, dobermann. Kirppu sähläsi ja juoksenteli ympäriinsä, tuttua seutua ja koiria sille. Tuikku sen sijaan nostatti koko selkäharjaksensa pystyyn ja luikerteli pitkin puistoa. Siinä ajan kuluessa Tuikku kuitenkin rentoutui, vaikka puistossa kävi kärkäs husky näykkimässä kaikkia ja pari corgia räksyttämässä. Laimeeta oli meno alkuun, innostui Tuikku sitten pienen bc tyttösen kanssa leikkimään ja juoksemaan kepin kanssa.
25 helmikuuta 2013
24 helmikuuta 2013
Loma korkattu
*Heti alkuun pahoittelut järkyttävästä kuvatulvasta, viikonlopun kuvia tuli yhteensä yli 1500 ja tässä on parhaimpia, suurin osa poistettu, osaa en julkaissut ja kokosin jopa kollaasin, yrittäkää kestää*
Essi ja Hiisi saapuivat pihaamme lauantaina puolen päivän aikaan. Pikkuinen pentu oli kasvanut hurjasti, kiemurteli maassa ja haisteli ympäriinsä. Tuikku silmät säihkyen ja kuola valuen hyppi hihnassa ja pyrki päästä lähemmäksi. Kun Hiisi oli haisteltu ja tutkittu, mentiin sisälle. Purettiin kamat ja majotettiin Hiisi ja Essi mun huoneeseen. Penska tutki jatkuvasti paikkoja ja varsin rohkeasti seurasi Maisaakin. Maisa ei sen sijaan tulijoista ollut innoissaan. Melko piakkoin lähdimme kävelemään Tuikun ja Hiisin kanssa soramontulle. Remmikäytös kummallakin kohtalaisen hyvä, ei isompia solmuja ja reippaasti edettiin. Päästettiin montulla kaksikko irti ja kyllä lähti. Hirmuista vauhtia painoivat, Tuikku upotti pienemmän kerta toisensa jälkeen hiekka- ja lumikasoihin ja pyöritteli Hiisiä ympäriinsä. Kauan ei pienempi katsellut huonoa kohtelua, vaan antoi samalla mitalla takaisin. Hiisi roikkui Tuikun korvissa, huulissa, poskissa, huivissa, kaikki kelpasi. Äänitehosteet olivat sen mukaiset, järkyttävää kiljumista ja murinaa, vaikka touhu pysyi leikkimistasolla koko ajan. Tässäpä kuvastoa leikeistä :)
Kun koirat oli isoimmat hulluttelut ja energiat purkanut, siirryttiin tokon pariin. Hiisi kokeili koiranmakkaraimutusseuruuta. Kauhiat naskalit, oikeen piikkihampaat pennulla, upposivat kivasti makkaran ohi käteen. Kaiken lisäksi oli virhe tuolle mitään koiranmakkaraa antaa, riiviö pomppi mun perässä koko loppu päivän makkarankiilto silmissä. Ei enää Essin namit kiinnostanut. Tuikku testaili perusasentoo ja seuruuta Essin kans, kivaa vaihtelua ja harjottelua kummallekin. Paikkamakuuta harjotteli sit mun kans ja pätkä seuruuta. Ihana vire ja tällä kertaa osasin itsekin vaatia sen mitä halusin, se tunne, kun tuo koira vielä teki sen mitä halusin ♥
Oli tosiaan yö välissä, Hiisi oli tosi hyvin, ei ollut tuhonnut mitään ei mekastanut. Aamulla puoli kahdeksan se kuitenkin päätti, että on aika herätä. Sain osumaa käteen ja nenään ja olinkin sitten pirteä :D Piti lähteä jo aamusta soramontulle, mutta Tuikku pilasi koko homman juoksemalla metsään jotain jälkiä katsomaan. Tuli sitten onneksi saman tien takaisin, mutta ei viitsitty heti päästää uudelleen irti. Iltapäivällä paikalle saapuivat Tuikun pennut Koutsi ja Sansa, labbispentu Lily, sekä Tuikun kaveri Kira. Koko jengi raahautui (Maisa myös) soramontulle. Menoa ja vipinää riitti ja kaikkea hauskaa koirat keksivätkin. Maisa kiinnosti pentuja ja Lily teki hyökkäyksiä pörrötirriäisen päälle. Maisa suhtautui kaikkiin varauksella, mutta lähti uteliaana seuraamaan Kiraa. Pennuista se ei niin piitannut. Tässä kuvia
Että huhhuh mikä viikonloppu, sai koiratkin vähä urheilla ja nauttia alku kevään luonnosta :D Kiitoksia kaikille seurasta ja otetaan uusiksi.
Essi ja Hiisi saapuivat pihaamme lauantaina puolen päivän aikaan. Pikkuinen pentu oli kasvanut hurjasti, kiemurteli maassa ja haisteli ympäriinsä. Tuikku silmät säihkyen ja kuola valuen hyppi hihnassa ja pyrki päästä lähemmäksi. Kun Hiisi oli haisteltu ja tutkittu, mentiin sisälle. Purettiin kamat ja majotettiin Hiisi ja Essi mun huoneeseen. Penska tutki jatkuvasti paikkoja ja varsin rohkeasti seurasi Maisaakin. Maisa ei sen sijaan tulijoista ollut innoissaan. Melko piakkoin lähdimme kävelemään Tuikun ja Hiisin kanssa soramontulle. Remmikäytös kummallakin kohtalaisen hyvä, ei isompia solmuja ja reippaasti edettiin. Päästettiin montulla kaksikko irti ja kyllä lähti. Hirmuista vauhtia painoivat, Tuikku upotti pienemmän kerta toisensa jälkeen hiekka- ja lumikasoihin ja pyöritteli Hiisiä ympäriinsä. Kauan ei pienempi katsellut huonoa kohtelua, vaan antoi samalla mitalla takaisin. Hiisi roikkui Tuikun korvissa, huulissa, poskissa, huivissa, kaikki kelpasi. Äänitehosteet olivat sen mukaiset, järkyttävää kiljumista ja murinaa, vaikka touhu pysyi leikkimistasolla koko ajan. Tässäpä kuvastoa leikeistä :)
"Tähän se lelu!" tuumaa molemmat |
Hiisistä tulee tokokoira, eikse niin mee että mä päätän sen B) |
Kaameen tarkka paikkis c. Essi |
Sleep |
Lily & Koutsi |
Sisarukset Sansa & Hiisi |
Koutsi |
Viikonlopun bilettäjät |
09 helmikuuta 2013
Jälleennäkemisen riemua
Uusi objektiivi (85mm f/1.8 USM) kotiutui viimein ja pääsi heti käyttöön. Tuikku ja Vinski jäällä. Antaapi kuvien kertoa loput :>
Kaksikolla synkkasi jälleen hyvin ja leikki sujui. Luoksari toimi molemmilla varmasti ja pysyivät koko ajan lähellä. Nähtiin kaukana rannassa kaksi koiraa lenkillä ja otin Tuikun sitten kiinni. Se kun ei ole ennen jäällä ulkoillut ja saattaisi lähteä perään. Oltiin lähdössä kävelemään kauemmas, mutta huomattiin, että toinen koirista juoksi perässämme. Kaukaa katseltuna oli hankala arvata rotua ja pieleen veikkasimmekin. Itse veikkasin springerspanielia ja Peppi jonkin sortin paimenkoiraa. Kun koira oli parinkymmenen metrin päässä, totesimme sen olevan jonkinsortin mastiffi. Koira tuli itsevarmoin elkein luoksemme ja huomasimme sen olevan uros, sekä valtavan kookas. Omat koiramme olivat kytkettyinä ja tilanne kävi kiusalliseksi. Uros alkoi rähistä Vinskin kanssa ja omissa koirissa oli pitelemistä. Meinasi iskeä paniikki, kun yritimme hätyytellä urosta pois. Omistaja huuteli koiraansa kauempana ja käveli koiransa perään. Tilanne ei montaa minuuttia kestänyt, mutta kyllä sydän hakkasi jännityksestä mitä jos... Koira lähti juoksemaan meidän luotamme moottorikelkan perään ja me häivyimme jäältä. Onneksi ei käynyt pahemmin, homma päättyi rähinöintiin ja kahnaukseen, eikä koiriin tullut jälkiä. Mutta kyllä säikähdettiin, eikä jäänyt mikään positiivinen kuva.
Hauska päivä ja kiitokset Pepille ja Vinskille! :)