Viime sunnuntaina käytiin tokon omatoimiporukan paikalle päässeiden kanssa Kramiella hoitamassa maaliskuun kimppatreenit. Varsinaiset hyvän mielen treenit olikin ja kyllä rennolla ilmapiirillä vain on iso vaikutus. Vähän muistiinpanoja videoiden kera tännekin. Tosin kaikki ei ole videolla kun kännykän tallennustila bugailee ja vähän mokailin minäkin sen suhteen, mutta sama se. Parhaimmistot oivallustreeneistä eivät koskaan videolle pääsekään.
Loimun kanssa päästiin aika hillitysti halliin ja sitten nuohottiin paikka läpi. Aloitusrutiineissa on sen kanssa vielä hieman hakemista, mutta paikkojen tutkimisella alkuun on tarkoitus vähentää treeneissä keskittymisen rakoilua. Aika hauska olikin huomata, miten Loimu tutkimisien jälkeen alkoi tarjota kontaktia ja vähän kuin odottaa että mitä me tehtäisiin.
Sitoutumisharjoitukset eivät nyt tällä kertaa menneet ihan kauhean hyvin. Namin jälkeen Loimulle tulee katkos ja se on alkanut vakiintua rutiiniksi palkkion jälkeen. Saatiin tähän hyvä vinkki että ensimmäisen namin jälkeen tulisi heti toinen nami, jolloin saataisiin vahvistettua sitoutumista.
Lopuksi otin Loimun vielä halliin toisen koiran kanssa. Tähän oon tosi tyytyväinen! Loimu haukahti toiselle koiralle vain kerran, minulle palkan viiveestä johtuen vähän useammin. Mutta Loimu teki tehtäviään ja reagoi toiseen koiraan pääasiassa korvan kääntämisellä tai nopealla vilkaisulla. Tällaiset harjoitteet pitäisi ehdottomasti saada säännölliksi ja toki suunnitella ne järjestelmällisemmin ja huolella. Hyvä mieli jäi, sillä toinen koira puuhaili omia harjoituksiaan samalla. Toki oltiin eri päädyissä hallia, mutta ilman näkösuojaa 😄
Kunhan ennätän, kirjoitan teille Loimun ääniin reagoimisista ja toisista koirista, sekä harjoituksistamme niiden sietämisen suhteen.
Savu hommaili omia hommiaan! Kokeenomaiset kehään menot olivat kivat. Ensimmäisessä se nyt vähän irtosi moikkaamaan liikkurin, mutta kivassa mielentilassa utelaisuuttaan joten emme lannistu tästä. Kunhan muistetaan hiukan huolellisemmat lämppärutiinit, alkaa kehään meno liikkurin perässä sujua kertayrittämälläkin.
Liikkeestä seisomista teimme ensi kerran liikkuroidusti. Tässä hahmottuikin selkeästi mikä kaikki on vielä tekemättä. Savu osaa pysähtyä seisomaan, mutta muutaman metrin matkani jatkamisen jälkeen se muuttuu epävarmaksi. Ensimmäisellä toistolla Savu oli aivan orientoitunut muihin tehtäviin, sillä liikkurin liikkuroidessa Savu teki spontaanin luoksetulon kesken liikkeen. Perusasento oli hieno, ei siinä mitään sinänsä 😄
Selvisi että pysähtymisen lisäksi Savu tarvitsee kestoharjoittelua ja erikseen vielä treeniä siihen että kierrän sen taakse. Äkkiseltään ajattelin että rallytokon liikkeestä seisominen toimisi hyvänä pohjana tähän, mutta tosiasiassa tokon jäävä seisomiminen on aika kaukana rallyn lyhyestä seisahtamisesta samalla kun ohjaaja kävelee koiran ympäri.
Seuraaminen oli kokonaisuutena kiva, mutta alkuosuus junnaa. Savu pääsi kyllä ohi ihmisistä nyt treeneissä, mutta kokeessa tuo olisi ollut varma paikka ratkeamiselle. Kuten tapoihin kuuluu, loppua kohden seuraaminen parani ja etenkin hidaskäynti oli tosi hieno. Kokeenomaisiin seuraamisen aloituksiin järjestetään nyt vähän yllätyksellisyyttä tsemppaamaan Savua. Savu osaa lukuisia temppuja, joita tässä voi hyödyntää ja raportoin näistä myöhemmin lisää.
Sillä välin kun toisen treenikaverin koira treenasi paikkista, Savu teki ruutua. Ruututreenimme ovat nytkähtäneet hitusen sen suhteen, että Savu kykenee juoksemaan ruutuun haukkumatta. Ja että lähtö nimenomaan perusasennosta sujuu. Ruudun takana namikuppi on toiminut hyvänä motivaattorina, mutta nyt ilman kuppia laitettiin namit maahan.
Ensimmäinen ruutuun meno oli meikäläisittäin ihan perfekti. Savu ei haukahtanut, lähti ensimmäisellä vihjeellä, pysähtyi kuten kuuluu ja sitten vapautin sen nameille. Toinen toisto olikin vaikeampi, kun Savulla oli vain ne nakit mielessä 😅 Aika viisaisiin päätöksiin koiratkin pystyvät, nimittäin Savu vain haukahteli minulle, eikä lähtenyt perusasennosta enää juoksemaan. Aloin epäillä että ehkä se ei pidemmän juoksumatkan jälkeen enää kykenekään luopumaan nameista. Siirryin Savun kanssa lähemmäs ruutua ja lähetin sen uudelleen. Jälleen ensimmäisen kaltainen suoritus, mutta Savu vain tarvitsi vähän tukea nameista luopumiseen.
Muutamat uudet treenit on jo sovittuna ja viikonloppuna me päästään aloittamaan tokovalkku Canisportilla. Kyllä kelpaa hyvässä porukassa oppia ja oivaltaa 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)