Rohkeasti temppuilemaan

Kirjoitin keväällä tekstin temppuiluistamme issikoiden rotulehteen. Sain luvan jakaa tekstini täälläkin, joten tässäpä. 

Julkaistu alunperin Islanninkoirat ry:n jäsenlehti Hundurissa 2/2022 

Rohkeasti temppuilemaan 

Täytynee lyhyesti esitellä itsensä ennen kuin siirtyy asiaan. Olen Jenny Klemetti, intohimoisesti koiraharrastukseen suhtautuva ulkoilmaihminen. Koiria arjessani on ollut aina, mutta viime jouluksi meille kotiutui ensimmäinen islanninlammaskoira Loimu (Tunturiketun Fenna). Tykkään kouluttaa koirilleni arkitaitoja ja kaikenlaisia temppuja, lisäksi harrastan tavoitteellisesti tokoa ja rallytokoa. Loimu on tietysti vielä nuori ja harjoittelee vasta alkeita, mutta toisen koirani porokoiramix Savun kanssa ollaan kisattu rallytokon voittaja luokassa ja tokossa meillä on koeoikeus avoimeen luokkaan. Tämä riittäköön esittelyiksi. 

Ajattelin kirjoittaa teille aamurutiineihimme kuuluvasta, aamukahvin jälkeisestä tempputuokiosta - minulle tämä on vuosi toisensa jälkeen luova ja mielekäs tapa aloittaa päiväni. Mielestäni temppujen opettaminen koiralle on vähän turhan aliarvostettua ja tämän tekstin myötä haluaisin kannustaa jokaista opettamaan koiralleen jonkin uuden tempun. Tempuista on monenlaista hyöytyä, oli teidän yhteinen harrastuksenne sitten lenkkeily tai tavoitteellinen kilpaileminen jossakin harrastuslajissa. 

Miksi temppujen opettaminen kannattaa? 

Kiva yhteinen hetki koiran kanssa ja kivaa yhteistä tekemistä. 

Oivallinen hetki harjoitella omia taitojasi kouluttajana. 

Voit helposti harjoitella koulutustilannetta ja sen sujuvuutta vailla paineita. 

Monia temppuja voi hyödyntää arjen ja harrastusten tukitaitoina: esim. hyvin vahva käsikosketus voi auttaa koiraa palautumaan jännittävistä tilanteista ja taas lenkillä kiville tai penkeille hyppiminen voi antaa koiralle ohituksiin muuta ajateltavaa. 

Harrastuksissa tempuista on hyötyä, kun koiralla on jo joitain taitoja vaikkapa kurssille mennessä; esim. tokoliikkeiden osia tehdessä koira voi perusasennon sijaan tuoda noutokapulan vaikkapa käsikosketukseen tai luoksetulossa juosta ohjaajan jalkojen välistä palkalle. 

Temppujen opettaminen on mukava luovuushetki myös itselle ja hyvin koukuttavaa. 

Mitä temppujen harjoitteluun tarvitsee? 

Tarvitset koirallesi mieleisen vahvisteen, eli palkkion. Voit käyttää temppujen opetteluun osan koirasi ateriasta. Jos harjoittelet jotakin vaativampaa temppua, voit palkita myös hiukan paremmilla herkuilla. Meillä Loimun lempiherkut ovat keitettyjä possun sydämiä. 

Kun sinulla on käsissäsi koiralle mieleinen palkka, tarvitset palkkavihjeen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi naksuttimen naksautusta tai jotakin tiettyä sanaa, kuten “zip”. Tämä palkkavihje merkitsee sen kohdan kun koira tekee oikein ja sitä seuraa välittömästi palkkio, eli vaikka makupala. Esimerkiksi kun Loimu tarjoaa istumista sanon “jes” ja Loimu saa heti namin. 

Sitten vain harjoittelemaan uusia temppuja. Mikäli et keksi mitä opettaisit ja miten, niin Youtubessa kanavalla Dog Training by Kikopup on valtavasti ilmaisia ohjevideoita (tosin englanniksi) erilaisiin temppuihin ja kuinka niitä voi helposti harjoitella - tämän lisäksi kanavalta löytyy paljon käytännönläheistä materiaalia myös arkisiin tilanteisiin. 

Sitten vain tuumasta toimeen 

Valitse alkuun jokin helppo temppu, kenties jokin mitä koirasi osaa jo tarjota. Jos et halua opettaa temppua ikään kuin tyhjästä, voit ottaa avuksi vaikkapa pahvilaatikon tai vadin ja palkita koiraa aktiivisuudesta niitä kohtaan. Tempuissa voi käyttää apuvälineinä myös kosketuskeppiä tai tasapainotyynyä. Puolivuotiaan Loimun lempitemppuja ovat jalkojen välistä juokseminen, pyörähdys ja tasapainotyynyillä kiipeily. Kaikkeen muuhunkin Loimu ryhtyy täysillä, mutta erityisesti nämä temput se osaa hyvin. 

Kuonokosketus, jossa Loimu painaa nenäänsä kämmeneeni, meillä on vielä työn alla. Kun kuonokosketuksesta saa riittävän vahvan, se on hyvä temppu monissa tilanteissa. Yksi Loimun lempiharjoitus on myös tavanomainen vireensäätely harjoituksemme: Loimu menee makaamaan omalle taukomatolleen ja heti kun se ilmentää rauhalliseen mielentilaan viittaavia eleitä (esim. menee lonkalle) palkkaan sen sanomalla “oke” ja Loimu iskee välittömästi naruleluun kiinni. Pienen leikin jälkeen lelu vaihtuu namiin ja sekunnin harkinnan jälkeen Loimu on jälleen taukomatolla makaamassa. 

Etenkin pennun tai muuten aloittelevan koiran kanssa tempputuokiot kannattaa pitää lyhyinä. Jo viisi minuuttia on pennulla hyvin pitkä aika, eikä määrä koulutuksessa korvaa laatua. Pidä tuokiot siis lyhyinä ja harjoittele temppua vaikka pari kertaa päivässä - harvemminkin toki riittää. Mitään temppua ei kannata yrittää saada yhdellä treenikerralla valmiiksi. Kun huolellisella harjoittelulla pääsee alkuun, on eteneminen usein nopeampaa. 

Nyt vain jokainen rohkeasti koiransa kanssa temppuilemaan ja uutta oppimaan. Sanon usein että koirani on paras valmentajani. Koira antaa palautteen suoraan ja sitä havainnoimalla voi muokata seuraavan harjoituksen sisältöä ja tavotteita omalle koiralleen sopivammaksi. Mielestäni kouluttamisessa koukuttavaa on se, ettei itse tule milloinkaan valmiiksi vaan aina riittää opittavaa.