Tokon ohjatut ja rallytokon ratatreenit

 

© Netta Elomaa

Treenikuulumiset miltei viikon myöhässä, mutta kirjattakoon muistiin silti. Tällä viikolla ei kummempia treenatakaan, kun keskiviikon ohjatut jouduin lapsenvahdin puuttuessa perumaan. Toisaalta tänään Savu kävi osteopaatilla ja koko viikon on melkoista hellekeliä, joten ihan spotaanistikin tulee otettua vähän rauhallisemmin kaikilta osin.

Tokovalkku

Savun tokovalkussa oli aiheena palkattomuustreeni. Täytyy tähän väliin kertoa että palkattomuus ei mielestäni aivan rehellisesti kuvaa aihetta vaikka itsekin tästä palkattomuustreeninä puhun. Tokokokeeseen emme voi kuitenkaan ottaa nameja tai leluja suoritukseen mukaan, joten myös treeneissä on vahvistettava sosiaalista palkkaa (eli kansankielisesti kehumista) jota kokeessakin saa käyttää. Savun kanssa itselläni on mennyt aika kauan oivaltaa sosiaalisen palkkion tärkeys, toivottavasti Loimun kanssa saadaan tämä haltuun nopeammin.

Kävin kehän puolella Savun kanssa ensin ottamassa tilan haltuun, jotta treenissä olisi jotain järkeäkin. Sen jälkeen mentiin kehään kokeenomaisesti, tehtiin haluamamme liikkeet sosiaalisen palkan voimin ja lopuksi palkkasin Savun kourallisella lihanameja. Koemittaisten liikkeiden sijaan tein hiukan typistetyn liikkeestä maahan menot, kaukot kieppitempun kanssa (oli kyllä melkoisen iso kieppi mutta kuitenkin 😂) ja luoksetulon. Luoksetulon perusasennosta lähdin kehumisen jälkeen seuraavaan siirtymään ja kun Savu lähti samantien seuramaan ihan superhyvällä asenteella, lopetimme treenin ruokapalkkaan.

Näistä kehätreeneistä pitää kyllä ottaa videota omatoimiharjoituksissa, kun ei tästä tekstinä taida olla kovinkaan ymmärrettävä.

Toisena tehtävänä harjoittelimme takapalkkaa luoksetulon stoppeja varten. Savu osaa takapalkan jo varsin vahvasti, joskin sillä oli kova hinku lihakupille. Niinpä se jäi kyllä nätisti istumaan, mutta kun kutsuin sitä se kääntyi ensin kohti kuppia ja oivalsi sitten vihjeen olleen eri ja juoksi haukkuen luokseni. Savun takapalkkavihje on siis "taka" ja kun koira sitä kovasti odotti, niin kyllähän "tule" kuulostaa aika samalta 😆

Tokoykkönen

Loimun tokoykköskerralla oli touhua ja tapahtumaa kiitos Loimun. Aloimme jumppaamaan kaukoja 

(näitä on tullut tehtyä ihan hävyttömän laiskasti) ja kokeilimme sekä etu- että takajalkakaukoja. Jatkamme jumppakokeiluja ja havainnointia, kummat Loimulle sopisivat paremmin. 

Toisena harjoituksena teimme ruutua, niin että Loimu juoksi lelulle ruutuun. Loimuhan onkin tässä aika pro, sillä sen on aina kova kiire tarttua leluun täysiä. Koska harjoitus meni tosi hyvin ja Loimu tuli lelun kanssa luokseni, päästin sen toisella kierroksella irti.

Irti ollessaan Loimu juoksi lelulle ruutuun, mutta sillä hetkellä kun se tajusi olevansa vapaa, se sinkoili ympäri hallia moikaten toisen kurssilaisen. Loimua ei sitten niin vain kiinni otetakaan kun se on vauhtiin päässyt, mutta aika nopeasti se juoksi kouluttajan luo rapsuteltavaksi. Yksin ollessamme Loimu ei  irti ollessaan poukkoile ympäriinsä ja hihnassakin se keskittyy kivasti tehtäviin ympäristön häiriöistä huolimatta. Mutta vapaana Loimu haluaa juosta ja tutkia kaiken.

Saimme kouluttajalta hyvät ohjeet jatkoon ja siinä pohtiessani tulin siihen tulokseen, että varmasti osa treeneistäni on ollut Loimun mielestä vähän tylsiä. Tässä täytyy taas ravistella itseään ja muistaa pitää treeneissä säpinää ja riehumista sopivissa määrin, koska siitä Loimu tykkää ja motivoituu.

Pääsimme loossiin tekemään irtipitoharjoituksia, jotka sermien takana sujuivatkin. Tosin kesken juoksemisen Loimu päätti yhtäkkiä kakata halliin. Kiiruhdimme ulos jatkamaan tarpeiden tekoa ja kävi ilmi että Loimu oli nielaissut narua tai hyvin paljon heinää. Tavara ei oikein meinannut tulla koirasta ulos ja kun lopulta tarpeet oli tehty, Loimun takapuoli oli melkoisen sotkussa siitä itsestään. Niinpä Loimu meni lopputreenien ajaksi autoon ja itse hain vain ohjeet tunnarin jatkoharjoituksiin.

Nyt onkin ohjelmassa paitsi tunnarin kanssa alkuun pääseminen, myös turvallisissa ympäristöissä irtiolemisen harjoittelu treenitilanteessa. Eihän Loimu muutoin karkaile tai häviä näköpiiristä, mutta se rakastaa muita koiria ja ihmisiä juoksemisen lisäksi. Silloin sen on hyvin vaikea malttaa tehdä mitään omasta mielestään tylsää. Vaikka välillä pennun (ja itsen) keskeneräisyys hieman turhauttaa niin ai että miten tykkään haasteista ja niiden ratkomisesta!

Rallytokon ratatreenit

Torstaina meillä oli rallytokon ratatreenit Netan ja Miran kanssa. Mira oli suunnitellut meille jälleen tosi kivan radan ja pidettiin me toki Juhannuksen kunniaksi samassa yhteydessä myös piknik. Tehtiin Savun kanssa rata kahteen kertaan, josta molemmat videolla.

Ensimmäisellä kierroksella menin tuplasaksalaisessa aivan liian lähelle kylttiä, jolloin Savu kiersi kyltinkin ympärille. Rata kokonaisuutena meni aivan tosi kivasti, mutta hyppy oikealla puolella aiheutti hämmennystä. Kehityksenä huomattakoon sellainen, että vaikka Savu alkoi haukkua hämmennyttyään, se pääsee näistä konflikteista nykyään tosi nopeasti yli ja jatkaa tehtäviä mielellään. Aiemmin se on siis saattanut lässähtää vallan ja alkanut haistelemaan, kuten myös välinamipalkkojen jälkeen. Täytyy koostaa näistä oma postaus.

Toisella kierroksella kentällä oli pari muutakin ulkoilijaa pelaamassa sulkapalloa. Hieman jännitteli onko se Savulle liikaa, mutta mitä vielä. Ihan kuin Savu olisi vain tsempannut lisähäiriöstä. Hiukan yksittäisiä liikkeitä täytyy kerrata ja hioa vielä, mutta hyvillä mielin ollaan menossa lauantain kokeeseen 😊 Joskaan kummoisia tuloksia ei näillä helteillä odoteta, sillä Savu on kuumalla kelillä oikeasti ihan puhki.