Rallytokoepikset Kangasalla

© Mira Kaipainen

Ai miten hyvä fiilis jäi tämän päivän epiksistä ja ekaa kertaa myös radalla tuntui aidosti hyvältä! Tällaista fiilistä ja varmuutta kokeeseen, niin liikkeiden tekninen hionta on olkkarin pikkutreeneillä pelkkä loppusilaus. Kävimme Savun kanssa tänään PKY:n järjestämissä hyväntekeväisyys rallytokoepiksissä. Parin viikon päästä meillä on samalla kentällä virallinen koe, joten ilman muuta halusin epiksetkin hyödyntää. Olemme aloittaneet koeuramme tältä kentältä; nollatuloksella ukkosmyrkyssä 😂

Meillä jäi radalta käteen 78p, yksi uusiminen, pikkumiinuksia puutteellisesta yhteistyöstä ja epätarkoista suorituksista. Isompi pistevähennyt jälleen ylimääräisestä istumisesta, minun mittapuullani ei mitään vakavaa ottaen aiemmat haasteet huomioon.

Savu oli tosi hyvällä asenteella kentällä. Muutamassa kohdassa se jäi haistelemaan ja maassa ihan näkyikin nameja. Täyskäännökset samoihin suuntiin olivat vähän kömpelöt kuten odotinkin, näitä on jumpattava lisää. Asennonvaihdoissa Savu istahti kaksi kertaa, kunnes lopulta nousi seisomaan ja suoritti lopputehtävän tarkasti. Seuraaminen oikealla ja vasemmalla pujotellessa ja spiraalissa oli varmasti parasta mitä rallyradalla meiltä on nähty! Liikkeestä seisominen ja koiran ympäri kiertäminen sujui taas, vaikka tehtävä tuntui maaliskuussa mahdottomalta.

Jos aiemmin Savu on haukkunut paljon ja karannutkin, niin nyt ei ollut tietoakaan sellaisesta. Savu äänteli hieman, mutta lähinnä innostuksestaan, ei siitä että olisi jännittänyt kentällä olevia ihmisiä. Houkutus oli tänään ihan peruskauraa ja kaikkinensa olen erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen. Aivan mahtavaa, jos meidän ympäristönjännityshaasteet alkavat olla ohi ja voidaan oikeasti vain keskittyä tekemään radalla osaamamme temput. Ne mitä ei osata, harjoitellaan sitten kotopuolessa kuntoon.

Kiitos treenikavereille ja etenkin ylimmän kuvan ottaneelle Miralle, joka tuli meitä kisapaikalle kannustamaan 😍