Maaliskuun treenikooste

Ja niin on maaliskuu liki loppuun taputeltu, eli treenikoosteen aika. Tänään illalla alkaa Loimun tokoeskari mutta videokoosteet valmistuivat jo pari päivää sitten enkä malta olla kirjaamatta kuukauden oivalluksia jo julki. Voisi sanoa, että sairasteluviikosta ja täyttymättömistä tavotteista huolimatta maaliskuu oli oikein hyvä treenikuukausi!

Savun treenikooste

Tokoa tehtiin omatoimisesti, kimpassa ja tokovalkussa. Savun ruutu ja kierto ovat muuttuneet jo siten varmoiksi, että seuraavaksi aletaan harjoitella niitä koemaisesti. Esimerkiksi perusasennosta juoksemaan lähteminen on jäänyt meillä aivan liian vähäiselle huomiolle. Korjataan tilanne huhtikuussa!

Seuraaminen on edistynyt tilanpuutteen vuoksi hieman hitaasti mutta kuitenkin varmasti. Myös kaukojen tekniikka ja ensimmäisen vihjeen noudattaminen ovat kehittyneet mukavasti. Noutokapula projektia jatkoimme temppujen kanssa. Näissä on taas haastetta sillä Savu pudottaa kapulan helposti, mutta eihän sitä mitään itse oppisi jos koira tekisi heti mitä haluan. Raportoin noutotreeneistä myöhemmin kattavammin.

Muista koirista ja ihmisistä meidän ei tarvitse enää merkittävästi häiriintyä. Harjoittelimme etenkin leikkimistä muiden aikana ja samoin siirtymiä uusissa paikoissa (maneesi, koirakeskus Hau jne.). Näissä on havaittavissa miellyttävästi kehitystä. Kummasti asiat etenee kun ryhtyy toimeen.

Rallytoko on yksittäisten liikkeiden osalta jäänyt aika vähälle huomiolle, mutta peräti kolmet ratatreenit saatiin tähän kuukauteen upotettua. Ratasuoritus on sinänsä kehittynyt, että Savu malttaa odottaa palkkaa koko suorituksen ajan ja tekee joka kyltillä parhaansa. Omassa ohjaamisessa on kehitettävää, pitäisi ihan aluksi muistella mitä vihjeitä olen mihinkin opettanut.

Rallytokosta tehokuurille päätyivät oikean puolen seuraaminen ja tehtävät, sekä houkutus. Ei unohdeta myöskään ympäristöhäiriöitä, vaikka niiden osalta uskon meidän olevan vihdoin koevalmiita.

Loimun treenikooste

Kirjasin muistiinpanoihini yksien treenien jälkeen että "informaatio koiralta ohjaajalle vastaanotettu". Loimu ei todellakaan aina tee mitä minä haluaisin ja joskus se keksii jotakin sellaista, mitä en ole osannut edes olettaa. Loimu on nyt viisi kuukautta vanha, eli olemme tunteneet toisemme vasta kolme kuukautta. Voi kai sanoa, että tutustumme edelleen ja koiran kuuntelu treeneissä onkin yksi tärkeimpiä juttuja.

Treenien aloitusrutiini meillä on vielä hieman hakusessa, mutta ympäristön häiriöistä huolimatta Loimu vastaa tosi kivasti sosiaaliseen palkkaan ja leikkii. Loimu tarjoaa myös istumista, sekä välillä jos se ei ymmärrä annettua tehtävää, se astelee taukomatolla/häkkiin.

Taukoharjoitukset ovatkin ottaneet suuria harppauksia; kotona Loimulle voi kääntää jo selän ja se pysyy paikallaan, eikä se hallillakaan merkittävästi häiriinny muiden koirien juoksemisesta. Kotona ollaan tehty paljon pivottitreeniä ja halleillakin Loimu hakeutuu mielellään tuttujen vatien ja tasapainotyynyjen luo.

Olin kirjannut maaliskuun tavoitteeksi perusasennon opettamisen... Tavoite saa siirtyä huhtikuulle. Loimun kanssa on työstetty malttia ja rauhoittumista. Hyvien pohjien päälle on miellyttävää lähteä rakentamaan varsinaisia tokoliikkeitä. Eiköhän me aleta tuota pikaa ihmetellä perusasentoa ja seuraamista, sekä yhteisen sävelen löytymistä.

Käsittelytoimia harjoittelimme melko paljon ja nyt Loimun valjaisiin voi tarttua vallan huoletta. Loimu ei oikein pidä valjaista tai niihin tarttumisesta, mutta jälkimmäinen on sille jo ihan ok. Kynsiä olen leikannut päivittäin yhden heti aamulla ja toimenpiteen jälkeen pennun eteen tipahtaa ruokakuppi täynnä lihaa. (No ei nyt ihan täynnä mutta aamupala kuitenkin.) Tämä on vähentänyt Loimun rimpuilua merkittävästi, vaikka ei se nyt ihan hihkuen paikalle juokse sakset nähdessään. Oikea suunta kuitenkin ja yhdessä opitaan.

Innostavia treenejä teille!

Treenejä ja pentutreffit

Loimu ja Joiku (Tunturiketun Fannar)

Tekemistä on riittänyt niin etten ole blogiin ennättänyt vaikka kaikkea kerrottavaa olisi! Aloitetaan postaus pentukuvilla, kun viikonloppuna Loimu tapasi veljensä Joikun. Voi miten pennuilla olikin vauhtia ja hauskaa. Jälleen huhtikuussa treffataan uudestaan 😊

© Tanya Matthews

Perjantaina tapasin ensi kertaa Tanyan ja koiransa Tofun, Haikun ja Velmun. Somessa on tullut seurattua heitä jo vuosia ja nyt vihdoin nähtiin livenä. Olin ajatellut hyödyntää treenissä jännitystäni, mutta jotenkin tällä ensi tapaamisella ei sitten jännittänytkään vaan pystyin olemaan tosi rento 😅 Savun kanssa tein rallytokon ratatreenin ja flow oli pitkästä aikaa ihan hämmentävän hyvä. Ei haistelua tai haukkumista, ilmeisesti oma mielentilani yhdistettynä kissanruokaan taskussa olivat ratkaiseva tekijä. Harmillisesti videota radasta ei ole, sillä pahvimuki jalustani kuvasi kokonaisuutta vähän kehnosti.

Loimun kanssa teimme hallissa ihan vain hengailua samalla, kun Tanya oli Velmun kanssa ottamassa tilaa haltuun. Loimu tarjosi hienosti häkkiin menemistä ja siellä olemista, vaikka toki välillä oli kurkattava mitä muualla hallissa tapahtuu. Leikkiminen ja sosiaalinen palkkaaminen sujui tosi kivasti ja vähän hyödynsimme myös LAT:ia toisen koirakon bongaamisessa. Hyvä mieli jäi näistä treeneistä ja odotan innolla seuraavia!

© Tanya Matthews

© Tanya Matthews

© Tanya Matthews

Maanantai-iltana meillä oli rallytokon ratatreenit Tamskilla tutulla porukalla. Savulla oli aika kiva draivi päällä. Kokonaisuudessa tykkäsin Savun asenteesta ja ylipäänsä siitä, ettei ympäristö enää hajota suoritustamme. Ohjaamiseni oli hiukan epäselvää ja teimme kylteillä pieniä kompromissiratkaisuja. Treenilistalle menee ohjaamisen selkeyttäminen ja kaikkien tehtävien tehotreeni oikealla puolella. Savu ei aina ihan tiedä mitä siltä pyydetään ja itsekin annan melko usein väärän suullisen käskyn.

Houkutus on ollut kyllä yksi murheenkryyni viime aikoina. Joskus se sujui, eikä epäilyttänyt, mutta sittemmin Savu on kokeissa karannut katsomaan mitä houkutuksessa on. Olen tosin itse kokeissa niin jännittynyt stressipallo, ettei se ole ihmekään, jos koira haluaa ottaa vähän etäisyyttä 😒 Videolta voikin havainnoida, miten itse hidastelen, varmistelen ja epäröin houkutusta lähestyessä - tiedän kyllä että moinen vain heikentää tilannetta, mutta jotenkin oman käyttäytymisen muuttaminen on vaikeaa. Muutamasta mokasta johtuen houkutuksesta on tullut mörkö itsellekin ja ajatustyötä saa todellakin tehdä. Toisella kierroksella oli paremmin ajatus mukana ja olihan houkutuksen suorittamisessa eroa!

Rallytokosta treenilistalle tehoiksi valikoituivat houkutus ja eri tehtävät oikealla puolella. Eikä ole haitaksi selkeyttää eteentulon, ympäri kiertämisen ja puolenvaihtojen vihjeitä. Tähtäimessä ovat loppukevään tai alkukesän kokeet, joten on syytä treenata ajatuksella.

Eilen illalla päästiin mukaan maneesitreeneihin, eikä ollakaan ikinä Savun kanssa maneesissa käyty. Siispä jännittelin ja epäröin koko treenejä ja olin aivan varma että Savu vain nuuskisi maata ja etsisi kakkaa 💩 Ja jälleen sain todeta, miten hölmöjä ajattelen ja syytä olisi luottaa koiraan enemmän!

Savu ei ollut yhtään millään hillumistuulella vaan pienen ympäristötsekkauksen jälkeen se oli mainiossa työmoodissa. Meidän kaikki "ongelmat" kääntyivätkin ihan päinvastaisiksi ja Savu leikki muista huolimatta tosi reippaasti ja itsekin sähläsin yllättävän vähän. Vaikka Savun kanssa kerran vähän törmättiin ja yksi kiertotehtävä epäonnistui maassa lojuvien hanskojeni takia, se ei turhautunut niin pahasti kuin aiemmin. Ruutu, merkin kierto, luoksari ja seuraamispätkän menivät oikeastaan tosi hyvin ja tuntuivat hyviltä. Tekniikkaa ja varmuutta saa totta kai hioa vaikka hautaan asti, mutta vitsi että me oltiinkin hyviä!

Ohjaaja ottaa nyt itseään niskasta kiinni, suunnittelee treenit tason mukaan ja luottaa koiraan. Ja se mitä ei vielä osata, opetellaan ja osataan ensi vuonna.

Tokotäyteinen viikonloppu +lampaat

Viikonloppu olikin varsin koirantäyteinen, erityisesti tokopainotteinen. Lauantaina oli Canisportin kuukausittainen tokovalkku, jonne otin molemmat koirat mukaan. Itsellä oli vähän väsähtänyt olo enkä ollut siten aivan parhaimmillani, mutta saimme jälleen valtavasti työkaluja ja inspiraatiota jatkoon.

Savun kanssa aloitettiin tokoilut ryhmätreenillä. Aluksi vaan hilluttiin (eli minä jäykistelin ja jännittelin jne.) kentällä muiden seassa. Palkkailin Savua kontaktista ja teimme helppoja tehtäviä muiden lähettyvillä, josta sitten palkkasin Savun kauemmaksi. Vuoronperään jokainen koirakko teki yhden vauhtiliikkeen, kun muut harjoittelivat sivummalla rauhassa olemista. Tää oli musta tosi kiva idea ja tällaista pitää harjoitella enemmänkin.

Savu teki vuorollaan ruutua ja oikein hienosti tekikin minun jännityksestäni huolimatta. Kouluttajakin teki havainnon että varmistelin paljon kaikkea turhaan, kun Savu kyllä monet perusteet jo osaa. Ehkä vieraiden ihmisten ja koirien läsnäolo haittaakin enemmän minua kuin koiraa ja oman rentoutumisen kautta Savukin voisi loistaa paremmin. Yksilövuorollakin tehtiin huomio, ettei Savun haistelu ole välttämättä aidosti hajuista kiinnostumista, vaan tekemisen välttelyä. Savu tulee kyllä tarjoamaan kontaktia ja saa siitä palkan, mutta sen jälkeen se saattaa valita haistelun uudestaan yhteistyön sijaan. Tämä on tietysti koiralta ohjaajalle vähän kurja palaute, mutta erittäin tärkeää informaatiota.

Sainkin kouluttajalta käytännöllisiä ohjeita, miten lähteä työstämään Savun motivaatiota sitoutumiseen. Tavoitteenahan on, ettei Savu kesken treenin koe minkäänlaista tarvetta lähteä haistelemaan. Ja koska välttelyn lisäksi Savu kuitenkin oikeasti tykkää haistella, otetaan nuuskumatolle vapautus yhdeksi palkkausmuodoksi. Tokoliikkeitä on huomattavasti helpompi treenata, kun koira valitsee ohjaajan kanssa työskentelyn haistelun sijaan. Palaamme siis jälleen perusteisiin, joissa olen aiemmin oikaissut.

Pää löi vähän tyhjää treeneissä, mutta päätettiin esitellä meidän hyppynouto. Poispäin hyppäämiseen tarvitaan varmuutta ja kapulan palautus perusasentoon pitää harjoitella erikseen ihan omana juttunaan. Yksittäisinä osasina meidän hyppynouto on aika kiva, mutta ketjussa on vielä kriittisiä heikkoja lenkkejä joiden osalta ei todellakaan olle koevalmiita. Poispäin hyppäämistä erilaisissa häiriöissä aletaan harjoitella samantien ja kapulatreeniä jatketaan pitkästä aikaa keittiössä. Koska noutokapula on ollut meille aikanaan tosi kova pala, tulen videoimaan tarkasti kaiken siihen liittyvän etenemisen.

Lue myös: Näin opetin noutokapulan pidon 10/2021

Muistiinpanot Savun treenistä

- Hyppynoudossa kapulan palautus käteen, ei vielä perusasentoon

- Kapulatreeneissä jalkojen pujottelua, ympäri kiertäminen jne. temppuilua kapula suussa

- Poispäin hyppäämiseen varmuutta mm. namin heittelyn avulla

- Savun alotteisiin ja kontaktin ottamiseen superpalkka esim. kissanruoka; vahvistetaan koiran halua sitoutua työskentelyyn

- Havainnoi, mikä johtaa välttelyyn/haisteluun (kahden kesken treenatessa ongelmaa ei ilmene, mutta kimppatreeneissä useimmiten kyllä)

Loimukin pääsi vuorollaan kentälle ja pienessä ajassa se oli ehtinyt tehdä vaikka mitä. Pienille tassuille kertyi paljon askelia, mutta tuli pennulle myös aivohiki ja treenien jälkeen uni maittoi. Kysyin ideoita seuraamisen opettamiseen ja niitä saatiinkin. Ehkä alkuun kokeilen selvittäisiinkö tarjoamisen kautta, ollaan sitten viisaampia kun tiedetään sujuiko. 

Kentällä Loimun kanssa harjoiteltiin taas yhteistä kuplaa. Se vastaa sosiaaliseen palkkaan tosi kivasti, joten nyt aletaan hiukan pidentää viivettä sosiaaliseen palkkaan vastaamisen ja lelun saamisen välillä. Ei ole tarkoitus kasvattaa Loimusta ihan hullua pomppijaa, vaikka nyt se hauskaa onkin😁

Muistiinpanot Loimun treeneistä

- sosiaalisen palkkaamisen jälkeen pieni siirtymä; palkitse Loimu mukana kulkemisesta

- hitaan palkkaamisen harjoittelu; malta itse äläkä palkkaa ns. kilpaa koiran tekemisen kanssa

- siirtymärutiini vaikeisiin tilanteisiin esim. sylissä kantaminen

- sosiaaliseen palkkaan vastaamisen säätely käsien asennolla; miten korkealle haluan Loimun pomppaavan?

© Riika Kivirinta

Sunnuntai aamuna startattiin auto ja ajeltiin jo ennen ysiä Lempäälän Lastusiin paimennustreeneihin. Tai en tiedä miksikä näitä piti kutsua, mutta Loimulle oltiin varattu sytyttelykerta 😅 Hyvähän se on hankkia uusia kokemuksia ja mielenkiintoista myös nähdä eri koiraharrastuksia ihan livenä. Meillähän ei lampaita ole joten työkäyttöön Loimu ei tule pääsemään, vaikka kovasti lampaista innostuikin. Loimu oli peloton ja innokas, mutta yllättävän hiljainen eikä yrittänyt napsia lampaita.

Ehkä käydään vielä toistekin, mutta varsinainen treeniaikani valuu kyllä tokon pariin, joten näillä näkymin paimennuksesta ei meidän virallista harrastusta tule. Toki eihän sitä koskaan tiedä, minkä lajin treenikärpänen pääsee puremaan 😊

Paimennustouhuista jatkettiin matkaa Ylöjärvelle Koirakeskus Hau hallille. Oltiin sovittu omatoimiporukan (vitsi että tykkään tästä porukasta!) kanssa tokotreenit ja meitä oli paikalla kuusi. Saatiin siis kivasti vuorot jaettua ja odottelualueella ehti ennen vuoroaan vähän lämpätäkin koiraa. Jokaisen vuorolla oli mukana appari ja videon ottaja, yleisössä oli vielä valokuvaaja ja vuoron kellottajakin. Oon tykännyt kimppatreenien hyvästä ilmapiiristä vaikka kaikki treenikaverit eivät olekaan tuttuja ja joka treeneissä on ollut hiukan eri porukka. On tosi kiva miten jokainen kantaa kortensa kekoon osallistumalla ja kertomalla havaintonsa tai pyytämällä jeesiä omiin juttuihinsa.

Savun kanssa olin aikonut tehdä kisamaisen treenin, mutta se suunnitelma nakattiin roskiin ja keskityttiin olennaiseen. Meillä oli hyvä tilaisuus treenata Savun alotteiden vahvistamista ja ylipäänsä rentoa olemista muiden läsnäollessa. Treenit onnistuikin tosi kivasti! Jonkun silmään saattoi näyttää, ettei tehty mitään, mutta Savu teki monta kertaa hyvän valinnan minua kohtaan, tarjosi itse perusasentoa ja saatiin muutama tosi kiva seuraamispätkäkin. Spessupalkkana oli tonnikalapate tuubista ja näin äkkiseltään se vaikutti toimivan tosi hyvin. Savu ei häipynyt haistelemaan tai muutoinkaan uppoutunut omiin touhuihinsa vaan oli tosi innoissaan mukana.

Harjoittelimme myös hyppyä muita kohti, sekä leikimme yleisön edessä. Savun leikittäminen muiden aikana on mulle itsellenikin vaikeaa, joten ei mikään ihme ettei Savu oikein syty lelulle kimppatreeneissä. Eilen kuitenkin onnistuttiin leikkimisen lisäksi myös merkin kierrossa ja voi miten hyvä mieli treeneistä jäi. Ehdottomasti spessupalkka jatkossakin mukaan nostamaan yhteistyön arvoa, jotta Savu kokisi kannattavaksi valita treenit. Eikä se mikään ihme toisaalta olekaan että Savu välttelee minua kimppatreeneissä; kaikesta harjoittelusta huolimatta mua itseäni jännittää muut ihmiset/koirat ja oon tavallista jäykempi.

Savun treenivideo on leikkaamisesta huolimatta pitkä, koska arvostan rehellisyyttä ja vältän silottelua. Siirtymätreenin pointti ei myöskään aukea sekunnin onnistuneen pätkän jakamisesta. Toivon että video ja teksti tukevat toisiaan, mutta kysy ihmeessä jos jokin askarruttaa.

Videoiden kansikuvista kiitos Mira Kaipainen / Shetlandia

Paikkis meni kivasti! Savu oli yllättävän rento, ei äännellyt lainkaan ja nousi ensimmäisellä vihjeellä perusasentoon. Maahanmenon meinasi ennakoida viereisen käskyllä, mutta muuten ei sooloillut. 

Hyvä treeniseura on kyllä hurjan tärkeä osa onnistuneita treenejä. Kannustava ilmapiiri on ihan best, kun oman koiransa kanssa voi treenata kuinka lystää ja lopuksi saa palautetta ja huomioita, mitä voisi tehdä toisin. Mutta ennen kaikkea myös hyvää palautetta; mieltä lämmittää tosi paljon se, että muutkin huomaavat toisten kehityksen.

Lue myös: Mitä on hyvä treeniseura? 9/2021

Loimukin tuli hetkeksi halliin ja noh, tässähän me kokeilemalla opitaan 😅 Huomaa kyllä, ettei tässä vielä aivan tunne pentuaan eikä vauhdilla kasvava Loimu varmasti aina itsekään tiedä mitä on tekemässä. Irrotin hihnan ja Loimu pinkaisi pomppimaan kaikkia vasten ja säntäili ympäri hallia. Tämä vapautus tyylini ei mene jatkoon vaikka pennulla hauskaa olikin. En kuitenkaan halua päättömän sinkoilun vahvistuvan osaksi treenien aloitusta, vaikka tällä kertaa niin kävikin.

Kun Loimu ennätti riemuralliltaan palata, saatiin tosi kiva setti yhteistä kuplaa. Loimu tarjosi myös istumista ja toki palkkasin Rakettikettua pelkästä olemisesta. Alun sekoilun jälkeen oli myös kiva huomata, että Loimu kääntyi kutsumalla takaisin vaikka oli menossa täyttä vauhtia ihmisiä moikkaamaan. Videolla ei ympäristöä ihan liikaa näy, mutta siloittelematon kokonaisuus yrityksestäni treenata meitä.

Videolta voi kukin katsella, miten olisi itse toiminut. En ollut varautunut riittävän hyvin, joten osa treenistä meni sinänsä hukkaan että vain ihmettelin näkemääni. Ensi kerralle parempi suunnitelma ja oonpahan taas paria havaintoa viisaampi 😄

Suurkiitokset treeniseuralle ja valkulle! 

Videot tulossa

Viiden päivän aikabudjetti

Kuluneella viikolla kirjasin havaintoni koirista ylös siinä toivossa, että voin verrata päivien sisältöä vuoden takaisiin havaintoihini. No ihan suoriltaan tätä viikkoa ei voi verrata mihinkään, sillä ihmisväki oli vuoronperään kipeänä ja toipilaana niin vatsataudista kuin maailman kuuluisimman viruksenkin johdosta. Kaikki sovitut menot siis peruuntuivat, jonka johdosta koirille ei tullut sitä tavallistakaan vähää yksinoloa tai hallitreenejä, eikä siten myöskään autoilua.

Kirjasin havainnot ylös siitä huolimatta, ettei viikko ollut ihan sellainen kuin halusin. Elämään kuitenkin kuuluu sekin tosiasia ettei aina jaksa tai saattaa joskus vaikka sairastuakin, eikä silloin ole järkevää tai mahdollistakaan aktivoida koiria jatkuvasti. Olen itse taipuvainen suorittamiseen niin minuuttien kuin kilometrienkin kanssa, joten kirjoitan tähän varmuuden vuoksi että: tämä ei ole kilpailu. Todennäköisesti jokaisen koira-arki näyttää hiukan erilaiselta kuin toisen ja jokainen elää omaa arkeaan koiriensa kanssa niillä resursseilla mitä sattuu olemaan. Kuljettujen kilometrien tai kellotettujen minuuttien sijaan tärkein havainnoimisen kohde ovat koirat. Jos ne ovat tyytyväisiä, on ihan sama kävimmekö pitkän lenkin vai hengasimmeko tunnin kotipihassa.

Tätä hiukan iisimpää, lähinnä omaan pihaan sijoittunutta viikkoa koirat eivät laittaneet pahakseen. Ehkä pieni tauko akiivisesta menemisestä oli ihan paikallaan. 

Vuoden takaa: Savun viikko - aikabudjetti 2/2021

Olosuhteet kirjaamisviikolta: Savu on iältään 5v 9kk ja Loimu 4kk 2vk, allekirjoittanut on kotona 4v ja 2v pikkulasten kanssa - koko perheen kävi läpi kuuluisuutta niittänyt virus joten viikon aktiivisuustaso oli normaalista poikkeava.

Päädyin piirtämään kaaviot vain kahdelta päivältä, vaikka kirjasin viideltä päivältä. Kaavioina ovat minun näkökulmastani aktiivisin ja epäaktiivisin päivä, vertailuksi erikseen Loimun ja Savun. Loimulle tulee esim. ulkoilua enemmän sillä se käy vielä monta kertaa päivässä pissalla. Alla katerogorioiden päivitetyt selitykset, kaavioiden jälkeen kirjasin vielä yleisiä havaintoja.

Nukkuminen: Koirien yöunet kestivät 11-13h, tätä en piirtänyt kaavioihin. Päiväaikaan koirat nukkuivat pikkuväen päikkäriajat. On mahdollista, että koirat nukkuvat päivällä enemmänkin, mutta olen saattanut merkata sen oleskeluksi.

Sosiaalinen: Koirien keskinäinen leikki, kontaktin ottaminen ihmisiin, isäntäväen ruokailujen seuraaminen ja paijattavana oleminen.

Ruokailu: Syömiseen käytetty aika, myös tyhjien astioiden nuoleminen vaikka sillä ei olekaan ravitsemuksellista merkitystä.

Oleskelu: Koirat ovat rauhallisia, mutta en ole aina ollut varma nukkuivatko vai eivät. Ison osan oleskeluajasta Loimu härväsi jotakin pientä, kun taas Savu vaikutti melkein nukkuvalta.

Ulkoilu: Ajan viettämistä omassa pihassa, koirien keskinäisiä leikkejä ja ympäristön tarkkailua, isossa osassa liikkuminen.

Liikunta: Hihna- ja metsälenkkejä.

Treeni: Keittiössä tapahtunut jumppahetki, olisi voinut merkata osin myös liikunnaksi.

Päivä 1.

11min treeniä

2h 20min Loimun sosiaalista olemista, aktiivista kontaktin ottamista kaikkiin ja leikkimistä. 2h Savulle, joka leikki päivän aikana Loimun kanssa useamman kerran.

40min Loimun oleskelua tai jonkin paikallaan pureskelua. 1h oleskelua Savun tyyliin, eli olemalla paikallaan.

1h 40min Loimun pihassa ulkoilua villisti juosten ja joka välissä pissalla pistäytyen. 1h 20min Savun ulkoilua omassa pihassa isäntäväen kanssa.

30min liikuntaa Savulle pienen hihnakävelyn merkeissä.

30min yksinolo Loimulle.

30min Loimun ruokailuaikaa nappuloiden etsimisen parissa. 41min Savun ruokailua, hartaan astioiden nuolemisen lisäksi Pipa tarjoili nappulat Savulle ihan extrahitaasti.

Päivä 2.

12min treeniä Loimulle, 25min treeniä Savulle (treeniä myös Loimun treeniajan taukoilu)

1h 20min Loimun sosiaalista touhuamista, 50min Savun sosiaalista olemista; Loimun leikittämistä ja lasten paijattavana olemista.

2h Loimun oleskelua ja viis vaille nukkumista. 3h oleskelua Savun tyyliin, miltei nukkumista.

20min Loimun pissatuksia ja 13min Savun pissatuksia.

1h 45min liikkumista Loimulle, pieni hihnakävely postin haun merkeissä ja metsälenkki Savun ja Myyn kanssa. 1h 30min liikuntaa Savulle metsälenkin merkeissä.

2,5h yksinolo molemmille koirille. Keittiön lattiasta päätellen Loimu oli tehnyt sukellusharjoituksia vesikuppiin ja silpunnut polttopuita. En usko että Savu on nukkunut yksinollessaan lainkaan.

30min Loimun ruokailuaikaa, Savun treeniajan Loimu söi rustoa. 25min Savun ruokailuja treenissä syönnin ulkopuolelta.

 Viikon "aktiivisin" päivä kaavioina

Päivä 3.

10min treeniä Loimulle kahdessa osassa, 20min treeniä Savulle.

2h  Loimun sosiaalista touhuamista, erittäin monta leikkihetkeä Savun kanssa. 1h 40min Savun sosialisointia, askareiden seuraamista ja Loimun kanssa leikkimistä.

4h oleskelua molemmille, kun en ehtinyt aktiivisesti seurata mitä koirat tarkalleen tekivät.

1h 20min Loimun pissatukset ja kotipihassa juoksentelua. 1h 10min Savun ulkoilut juoksemisen merkeissä omassa pihassa.

1h 20min liikuntaa molemmille koirille, metsälenkki säkkipimeässä.

13min Loimun ruokailuaikaa ja astioiden nuolemista. 29min Savun ruokailuja, erittäin huolellista astioiden putsaamista.

Päivä 4.

1h 50min Loimun sosiaalista touhuamista. 50min Savun sosialisointeja, Savu vaikutti hiukan väsyneeltä eikä hirveästi leikkinyt.

3h 20min Loimun oleskelua, enemmän lepäämistä kuin yksin touhuamista. 3h Savun oleskelua, miltei nukkumista.

1h 55min Loimulle ulkoilua, miltei tunnin se käytti aikaa ruston kaluamiseen. 2h 20min Savun ulkoilua omassa pihassa, osan ajasta tarhassa koska Savu halusi jäädä ulos muiden mennessä sisälle. Ruston syömiseen Savu käytti hiukan reilun tunnin ulkoiluajastaan.

4h 50min Loimun nukkumista ja lepäämistä, 3h 40min Savun nukkumista.

Päivä 5.

1h 35min Loimun sosiaalista touhuamista. 1h 20min Savun sosialisointeja, Savu vaikutti hiukan väsyneeltä eikä hirveästi leikkinyt.

3h 20min Loimun oleskelua, enemmän lepäämistä kuin yksin touhuamista. 3h Savun oleskelua, miltei nukkumista.

1h 20min Loimulle ulkoilua omassa pihassa. 2h 40min Savun ulkoilua omassa pihassa, osan ajasta tarhassa. Koirat leikkivät ja söivät edellisen päivän ruston loppuja.

3h 25min Loimun nukkumista ja lepäämistä, 4h 20min Savun nukkumista.

35min ruokailuaikaa Loimulle ja 45min Savulle. Koirat nuolivat astioita hartaasti ja illalla neiti Pipa tarjoili nappuloita Savulle.

Näkulmastani epäaktiivisin päivä

Koska kirjaaminen ja havainnointi perustuvat siihen mitä ehdin huomata ja kirjata, on näissä aika iso mahdollisuus minuuttivirheille. Kuitenkin sosiaalisen kanssa käymisen suhde oleskeluun ja nukkumiseen on varmasti paikkansa pitävä. Myöskään ulkoilu ei poissulje liikuntaa tai ruokintaa samalle ajalle, kategorioita voisi varioida vaikka kuinka. Toisaalta myös nopeaa ohi menevää rapsutteluhetkeä on vaikea kellottaa yksistään, kuten muitakaan tekemisiä jotka kestävät ohikuluessaa minuutin pari. 

Koirien päivän sisällön havainnointi on kuitenkin mielenkiintoista, sekä ilman muuta käytännöllisempi työkalu kuin "musta tuntuu" kokemus. Vaikka tällä viikolla etenkin tuntui, ettei tehty mitään, on koirien päivät kuluneet vahvasti tekemisen meiningissä. Ihmisen näkökulmasta tekemiset ovat helposti "kävimme lenkillä tuolla ja treenasimme tätä tuossa hallissa" tapaisia, olenhan silloin ollut tietoisesti aktiivinen koirien suuntaan. Toisaalta merkitystä on paljon myös sillä, miten koirien aika kuluu silloin kun minä olen passiivinen niiden suhteen. Hyvin vaikuttaisi aika kuluvan ja vielä paremmin kuluu ihan pienellä panostuksella.

Havaintojani

Vuoden takaiseen verrattuna Savun liikkuminen on lisääntynyt. Ainoana koirana ollessaan Savu saattoi ihan oikeasti vain istuskella pihassa tuntitolkulla. Nyt se juoksee Loimun suurimman osan ulkoilusta. Ja Loimu juoksee ja touhuaa ulkona kaiken aikaa. Se on vielä sen verran pienikin, ettei sitä ole välttämätöntä viedä lenkille erikseen, sillä se saa liikunnan tarpeensa tyydytettyä takapihan metsässä. Ainakin väliaikaisesti.

Vuosi sitten en kirjannut Savulle erikseen ruokailuaikaa, vaan sisällytin astioiden nuolemisen sosiaalisuuskategoriaan. Nyt Savu (ja toki myös Loimu) syö viikottain rustoja, jolloin ruokailuun kuluu aikaa ihan erilailla. Noin muuten koirat syövät suurimman osan ateriastaan treenatessa tai lenkillä. Kupista pikkuannoksen ja lisien syömiseen kuluu noin minuutti, joten sillä ei ole ajan käytön suhteen kovinkaan suurta arvoa.

Vuoden takaiseen verrattuna Savun tarve kerjätä rapsutuksia minulta tai lapsilta on hieman vähentynyt. Savu viettää päivisin paljon aikaa Loimun kanssa leikkien ja se selvästi täyttää Savun sosiaalisista tarpeista suuren osan. Edelleen Savu kuitenkin viihtyy myös lasten leikeissä tai leikkejä seuraten. Päiväaikaan myös huomattava osa Savun nukkumisista tapahtuu jossain pikkuautojen ja junaradan välimaastossa. Yöt Savu viettää mieluiten lasten sängyssä Papun vieressä nukkuen.

Loimu on ripauksen rauhallisempi niinä päivinä, kun aamulla treenaamme keittiössä. Käytännössä aina ulkoilun jälkeen Loimu menee nukkumaan. Vilkkaimmillaan se on aamulla herättyään ja silloin se hakee Savua leikkimään kerta toisensa jälkeen, riippumatta siitä lähteekö Savu vai ei. Lasten kanssa parhaimmillaan Loimu on hieman väsyneenä, silloin se ei riehu aivan hullusti. Loimu tervehtii kaikkia tasapuolisesti ja tykkää olla myös lasten rapsuteltavana. Lapset tosin eivät kauaa viihdy Loimun kanssa sillä Loimu villiintyy vielä aika helposti näykkimään ja toisaalta se haluaisi myös niellä kaikki lelut. Niinpä lastenhuoneessa hengailu on toistaiseksi vain Savun etuoikeus.

Koska tämä viikko ja kirjaamiset olivat nyt tällaisia kuin ovat, kirjaan kokonaisen viikon kun kaikilla on normaali olotila. Aion havainnoida viikkomme myös kesäaikaan, sillä vuodenaika vaikuttaa tekemisiimme aika paljon. Toisaalta vuoden kuluttua kirjaaminen voisi olla myös kiinnostavaa, sillä vuoden kuluttua Loimukin jo osaa arkitaitoja paremmin tai on ainakin sisäsiisti 😂

Mikäli jokin jäi askarruttamaan, kiinnostamaan tai oli epäselvästi kerrottu, niin kysy ihmeessä kommentilla tai sähköpostilla koiriamaalta [at] gmail.com vastaan mielelläni 😊

Lenkkikuvia

Ilmanala on ollut piristävän keväinen ja vaikka eilisellä lenkillä aurinko ei paistanut, linnut lauloivat silti. Tein koirien kanssa hitaanpuoleisen lenkin vaikka flunssa alkaakin jo olla ohi. Aikaa metsässä vietettiin, mutta itselleni ei tullut matkaa ahnehdittua jottei olo ota takapakkia. Mummulan koira Myy tuli meidän lenkille mukaan, olihan eilen Myyn 7v syntymäpäivä.

Savu ja Myy ovat jo vanhoja ystäviä, aivan Savun pentuajalta asti. Loimu tapasi myös Myyn ollessaan 8-viikkoinen, mutta röyhkeä issikka ei saanut Myytä lämpiämään. Loimu ja Myy ovat olleet nyt nelisen kertaa samalla lenkillä ja eilen alkoi löytyä yhteinen sävel. Loimu oli leikkiinkutsuissaan hiukan hienovaraisempi, eikä yrittänyt joka välissä näykkiä terrierinpuolikasta.

Nopeat juoksuleikit Myy lopulta salli ja kaksikko paineli pitkin polkua ritirinnan. Leikki oli kuitenkin melko lyhyt, vaikkakin leikki kuitenkin. Myystä ja Loimusta tulee takuulla hyvät leikkikaverit, kun paremmin tutustuvat. Koirien keskinäinen kommunikointi on kivaa ja mielenkiintoista seurattavaa. Turvallisten koiramallien kanssa kelpaa Loimunkin opiskella kunnon koiriksi.

Auringonnousussa

Yritykseni ottaa kuvia auringonnousussa, kun nousu on tähän aikaan vuodesta ihmisten aikoihin. Kuvia tuli ihan mahdottoman paljon, mutta ei sentään mitään loistokkaita otoksia. Kuvauskokemukseni auringonnousuista on vähäinen, Loimu ei vielä osaa istua paikallaan ja en ollut aivan varma mihin hiljattain löytämilläni kallioilla auringonnousun paras näkymä sijoittuu. Savu oli hämärässä todella haastava kuvattava, joko sen musta turkki oli kuvissa aivan tukossa tai aamunkajastuksesta valoisa taivas paloi puhki. Lightroomilla joku taitavampi olisi varmasti pelastanut kuvat onnekkaammin 😂

Oikein kiva aamulenkki meillä silti oli ja onpahan näitä kuviakin. Tämän aamun kokemuksesta tiedän ensi kerralla, ettei paikalla ole välttämätöntä olla puolta tuntia ennen auringonnousua. Ensi kerralla osaan myös sijoittua hieman eri siirtolohkareelle heti aluksi. Vaikka kuvat eivät huippuhyvin onnistuneetkaan, auringonnousu oli silti kaunis ja kallion toiselta puolelta löytyi lisää tutkittavaa.

Paremmalla ajalla uudestaan tuohon lähimetsään, joka tuntuu yllättävän kauneudellaan joka vuosi uudestaan.

Pentujen pihaleikit

Loimulla kävi eilenaamuna leikkikaveri pitkästä aikaa, kun saatiin belgipentu Turpo kylään. Kuvat puhukoon puolestaan, mutta kaksikolla oli tosi hyvät ja sujuvat leikit. Uni maittoi tunnin rallittamisen jälkeen .

Aurinkoisia arkiretkiä (ILOMME alekoodi)

Kaupallinen yhteistyö ILOMME:n kanssa

Kulunut viikko on tarjonnut aivan ihanaa auringonpaistetta ja peräti neljä retkeä aivan lähiluontoon. Parasta asua maalla 😊 Teon ja Savun kuva on vielä edellisen viikon hiihtoretkeltä, mutta kävimme me tälläkin viikolla Keihäänmaan laavulla. Aivan ensimmäisen  seikkailuni tein läheiselle kalliolle, jolle en ihme kyllä ole kiivennyt koskaan. Kipuamiseen kuluikin aikamoinen tovi, sillä kallio oli ihan oikeasti korkea. Toki myös umpihanki ja Pipa selässä, mutta kuitenkin. Näkymät huipulta olivat niin hienot, että joku päivä kipuan tuonne joko aamu- tai iltapalalle. Kallion päältä näin lenkkimaastoni, lenkkimaastojeni taakse, metsät, pellot ja niitä reunustavan järven. Vielä kun olisi näkötorni tai edes kiikarit muistanut mukaan...

Niin sitä vain löytää viidenkin vuoden jälkeen ihan lähimetsästä uusia paikkoja. Ensi kerralla nappaan kalliolle kameran mukaan, niin kauniiksi se minun silmissäni osoittautui.

Lähilaavulle hipsimme yhtenä päivänä naapurin kanssa. Kolme koiraa ja kolme pikkulasta tuovat pieneenkin retkeen mukavasti vipinää ja toimintaa. Aurinko paistoi koko ulkoilun ajan ja kyllä kelpasi nauttia välipalat ja kahvit ulkosalla. Eväshetken ajan Loimu oli kytkettynä, jotta lapset saivat syödä rauhassa. Tosi hyvin Loimu rauhoittuu paikalleen, vaikka toki sitä lasten eväät kiinnostavat. Toki Loimulla oli oma luu evästauon ajan.

Naapurin kultainennoutaja Lyyti leikitti Loimua jälleen hyvin ystävällisesti ja lempeästi. Hengailumme loppusuoralla Lyytikin kuitenkin ilmoitti, että jo riittää riekkuminen. Hienoisia merkkejä Loimun käytöstavoista on näkyvissä ja ripauksen vanhempien koirien kunnioittamista se on ottanut käyttöönsä. Uskon että Lyytistä ja Loimusta tulee vielä hyvät ystävykset, molemmat ovat kuitenkin huomattavasti leikkisämpiä kuin Savu.

Keskiviikkona suuntasimme toiseen suuntaan, lähimetsään Keihäänmaan laavulle. Seuraksi saimme Netan ja labradorinnoutaja Emman. Savu ja Emma ovatkin tuttuja rallytokotreeneistä, ja kertaalleen taisi Loimukin olla mukana treeneissä. Loimun ja Emman leikit sujuivat tosi hyvin tuosta vain, vähän Savu haukkui paheksuvasti mutta mitään hämminkiä muutoin ei tullut.

Laavulle ei ollut pitkä kävelymatka, joten juuri neljä vuotta täyttänyt Papukin jaksoi kävellä ylämäen ongelmitta. Synttärisankari olikin toivonut nuotioretkeä jo tovin, eikä pari päivää aiemmin kaksi vuotta täyttänyt Pipa laittanut ideaa pahakseen. Nuotio tehtiinkin heti kun laavulle päästiin ja lapset saivat makkarat käsiinsä tuota pikaa.

Eväiden ja rupattelun jälkeen otettiin hiukan poseerauskuvia koirista koska "kamera kerran on mukana ja tänne asti on tultu" 😁 Retkikaverin avulla saatiin Loimukin pysymään sekunnin paikallaan, joskin sen härvääminen vähän latisti Savun kuvausilmettä. Kaikki kolme koiraa kuitenkin samassa rivissä, joten saavutus sinänsä.

Vähän jo perinteinen laavukuva lapsista ja Savusta piti tietysti ottaa, etenkin kun lapset halusivat. Loimua on tähän kuvaan ottanut, sillä laavun reunalta oli aika korkea pudotus liukkaalle jäätikölle. Kaikkinensa mainio viikko retkineen ja ulkoiluneen, aika täydellistä akkujen lataamista ja mielen lepuuttamista.

Olosuhteet näyttävät sellaisilta, että taidan suunnata Savun kanssa viikonloppuna yöksi metsään🌙

Tiesithän muuten, että ILOMME tarjoaa vuosipaketin, eli kaiken materiaalinsa vuodeksi käyttöösi hintaan 90€ kun käytät alekoodia koiriamaalta_ILOMME2022

ILOMME:n koulutusmateriaaleista löytyy kattava, Marjut Köylijärven räätälöimä Vaeltamaan koiran kanssa kurssi. Kursseja löytyii runsaasti myös koiran peruskoulutuksesta, agilitystä, fysiikkatreeneistä, koiranpennun koulutuksesta ja arkiasioista koiran kanssa. Suosittelen tutustumaan tarjontaan ja muistamaan alekoodini, mikäli päädyt ostoksille asti.

Aurinkoista viikonloppua!

Lue myös: Laavuyö ja hiihtoretki