SmartDOG testit

Kävimme viime talvena koirakolmikon kanssa smartDOG testissä. Testi oli hyvin mielenkiintoinen tapa lähestyä koiran luonnetta. Tulokset olivat osuvia ja kuvasivat hyvin testattuja koiriamme. Testituloksiin vaikuttaa toki myös koiran koulutustausta. Myöskään tuloksiin ei tule suhtautua hanskat tiskiin -asenteella, että tällainen koirani on ja sillä hyvä. Erityisesti impulssikontrolliin ja leikkihalukkuuteen on mahdollista vaikuttaa koulutuksen suhteen koiran koko eliniän ajan ja se myös kannattaa. Vahva suositus koiran testaamiselle, lisää testeihin voi tutustua täällä.

Seuraavaa postausta odotellaankin viikko tai pari, sillä pari päivää menee Keski-Pohjanmaan metsissä ja sen jälkeen toivottavasti instensiivisissä treeneisttä. Mainiota viikkoa!

Pieni persoonallisuusarvio, 24.02.2018 testaaja Heli Väätäjä

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN - ARKUUS - ROHKEUS

"Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, sosiaalisuus, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttavat sekä geenit eli perimä, mutta myös koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla." 

Myy: erittäin avoin ja sosiaalinen

Louna: erittäin avoin ja sosiaalinen

Savu: avoin

AKTIIVISUUS - TILAAN TUTUSTUMINEN 

"Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja joilla on iso ero aktiivisuudessa. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä." 

Myy: koira on erittäin aktiivinen, juoksee, tutustuu koko huoneeseen

Louna: koira on erittäin aktiivinen, juoksee, tutustuu koko huoneeseen

Savu: koira on aktiivinen, kävelee pääasiassa, tutustuu koko huoneeseen

ITSEHILLINTÄ

 "Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa eläville eläimille ja se on myös osittain peiytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä ja koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käytösmalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työrodut. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu heti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi." 

Myy: Palkkio näköärsykkeenä häiritsee koiraa paljon; se yrittää ottaa ruokansa toistuvasti lasin läpi, huolimatta siitä, että se oppi juuri ottamaan ruuan sivusta. Impulssikontrolli ei ole koiran vahvuus.

Louna: Hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen.

Savu: Erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli. Sylinteritestissä koira toimii siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa.

ELEET 

"Eleiden lukukyky - osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Myös kallonmuoto saattaa vaikuttaa - pyöreäkalloisten on havaittu olemaan parempia lukemaan eleitä kuin pitkäkalloisten."

Myy: Koira ymmärsi ihmisen eleitä hyvin.

Louna: Koira lukee ihmisen kommunikointia oikein hyvin.

Savu: Koira lukee ihmisen kommunikointia oikein hyvin.

ONGELMANRATKAISU, V-AITA 

"V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma - koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20-40 sekunnissa. Koiran iällä ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta ratkaisuaikaan, koulutuksella kylläkin, koulutetut koirat ovat keskimäärin nopeampia ratkaisussaan." 

Myy: Koira ratkaisee tehtävän keskivertokoiran tavoin. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti, eikä pyydä apua ihmiseltä. Koiran impulsiivisuus hidastaa tehtävän suorittamista. (Sai nameja kurkottelemalla, hidasti ratkaisua.)

Louna: Koira ratkaisee tehtävän huippunopeassa ajassa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti, eikä pyydä apua ihmiseltä.

Savu: Koira ratkaisee tehtävän nopeasti. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti, eikä pyydä apua ihmiseltä.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ 

"Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa - itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti" 

Myy: Koira pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän pelkästään itsenäisesti. Koiralla on käytössä vain yksi strategia ratkaista ongelma.

Louna: Koiralla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta ja siitä, että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

Savu: Koiralla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta ja siitä, että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

LEIKKIHALUKKUUS 

"Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivan rohkeuden kanssa - mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Koirien leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä palkkiona koiralle. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen."

Myy: Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan.

Louna: Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan, saattaa korjata otetta, ei halua lopettaa - tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/korjaa otetta

Savu: Tarttuu viiveellä - irrottaa/pitää, ei vedä vastaan

 OUTOON OBJEKTIIN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS 

"Eräs koiran merkittävimpiä persoonallisuus-kategorioita on arkuus-rohkeus akseli. Koirat vaihtelevat valtavasti tällä akselilla, ja kuten muuhunkin koiran persoonallisuuteen, tähänkin vaikuttaa koiran perimä eli geenit sekä monet ympäristötekijät, etenkin pentuajan kokemukset. Tässä testissä koiran arkuutta ja rohkeutta mitattiin "outo objekti" testillä, jonka on todettu korreloivan koiran arkipäivän käyttäytymisen kanssa." 

Myy: Koira menee omistajan jälkeen tutustumaan objektiin, aika alle 1min

Louna: Koira menee yhtä aikaa omistajan kanssa tutustumaan objektiin

Savu: Koira menee yhtä aikaa omistajan kanssa tutustumaan objektiin