Viime viikon keskiviikkona vuokrasin Koirakoutsin pikkuhallia Lounaa varten. Saimme seuraksi Idan ja Sannan koirineen. Halli oli käytössämme pari tuntia, josta Louna touhusi häkkinsä ulkopuolella ehkä parikymmentä minuuttia. Louna siis paineistuu kovasti vielä vieraissa ympäristöissä. Nytkin se tarkkaili alkutohinaa mieluummin häkistään. Louna saattaa tulla kutsuttaessa häkistä mielellään pois, vilkuilla ympärilleen ja sitten se menee takaisin. Häkissä se rentoutuu ja rauhoittuu, mikä onkin toivottavaa.
Häkkiharjoittelua teimmekin hallilla ja palkkailin Lounaa levollisesta mielentilasta. Haimme oikeaa fiilistä nameista luopumalla.
Leikkimme heti, kun koira hieman rentoutui. Leikimme sermin takana, jotta Lounalla ei ollut suoraa näköyhteyttä treenikaverin aussiin.
Pivottia tai siis sen tapaista harjoittelimme myös. Paljon omia mokia, uudessa ympäristössä kriteeriä olisi pitänyt laskea reilummin... Mutta piuhat päästä häntään ovat alkaneet pikkuhiljaa herätä olemassa oloonsa.
Luoksetuloja otimme pari onnistunutta. Lelu- ja ruokahäiriöt, tai pari koiraa taustalla eivät Lounaa häirinneet.
Onnistunut ja mieluisa harjoitus, joka vie meitä taas eteenpäin. Perjantaina menemmekin taas käymään pentukoulun kerralla, pari kertaa skipattiin välistä. Louna meni treeniensä jälkeen autoon odottelemaan ja Savun kanssa siirryimme ison hallin puolelle valmennukseen. Seuraamisharjoituksesta teille onkin videoklippiä.
Hyppyä teimme ensimmäine. Leikimme ja juoksimme vain hypyn läpi. Pyysin Savun myös jäämään istumaan, kävelin pois ja palasin palkkaamaan. Teimme hypyn jokaista osasta vähän ja leikimme sen ohella paljon. Harmiksi viereisen pisteen valkkari pääsi karkaamaan Savun luokse, mitään isompaa ei onneksi käynyt, mutta selvästi pikkuteini suuttui keskeytyksestä. Mentiinkin Savun kanssa hiukan tauolle, leikittiin ja käytiin ottamassa vielä pari hyppyä.
Seuraamista teimme kartioiden ympäri satunnaisessa järjestyksessä. Päätavoite oli, että koiran pitää keskittyä seuraamiseen, eikä kartioihin. No Savuhan keskittyi! Kävelimme edestakaisin ja kääntyilin, käännöksissä vielä autoin koiraa. Seuruu on mennyt paljon eteenpäin ja Savu ei lähde enää haahuilemaan. Väljyyttä on vielä, mutta kriteeriä pikkuhiljaa nostaen seuruu alkaa muistuttaa sitä, mitä haen.
Kaukojumppaa oli yhdellä pisteellä. Käsiavun kanssa harjoittelimme takajalkakaukoja. Koutsin kanssa keskusteltiin, miten nopeasti apu tulisi häivyttää pois vai kannattaisiko koko homma opettaa operantisti. Päädyin itsekin siihen, että autan koiran alkuun. Savu hallitseekin takapäänsä hienosti ja istu-maahan vaihto, sekä maahan-seiso sujuvat moitteetta.
Ruutu harjoitusta oli myös tarkoitus tehdä. Tilaa ei kuitenkaan ollut ja koutsi ohjasi meitä tekemään sen kohdetyöskentelynä. Skippasimme homman, sillä näkemykseni ja Savun ruutuun tehty pohja erosi tämän kerran harjoituksesta liikaa.
Merkin kiertoa teimme lopuksi. Olen naksutellut Savulle kartiota kotona ja nopeasti pikkumies muisti homman jujun. Iloisesti viipotta kartion taakse ja ryntäsi hakemaan palkkaa. Hienon treenimme päätteeksi toisella pisteellä oleva kultsu ryntäsi luoksemme ja siitäkös Savu kimpaantui. Taas lähdettiin hiukan tauolle jähtymään ja leikkimään. Tultiin ottamaan omassa rauhassa pari kiertoa ja kunnon leikit.
Hyvin nuorikko suoriutui treenistä ja paljon saatiin uutta evästä. Harmittamaan jäivät kaksi treeninhäiriköijää, nuoria uroksia molemmat. Savu hermostui selvästi, mutta jatkoi työskentelyä silti ongelmitta. Enemmän tuntui häiritsevän itseä, saa olla silmät selässäkin. Mutta ylpeä olen pikkumiehestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)