06 tammikuuta 2017

Iha sairaan magee



Tiistaina ajeltiin pitkästä aikaa Puuvuoreen ja saatiin seuraksi Elina. Savu on samalla kurssille Elli kultsun kanssa ja koko kolmikko pääsi rallittamaan oikein kunnolla. Kirpeä pakkanen ja pieni auringonkajo piristivät kummasti. Mietiskeltiin kevään kursseja, mihin sitä koirien kanssa jatkaisi. Ensi kertahan on pentukurssin viimeinen kerta.

Puuvuoresta siirryimme Teletappimaahan. Savu nahjusteli omia matkojaa, mutta Louna riekkui oikein urakalla Ellin kanssa. Kaksikko alkaa olla ihan paita ja peppu. Louna tulee Ellin kanssa tosi hyvin juttuun ja leikit natsaavat hyvin yhteen. Puhuttavaa riitti meillä omistajillakin paljon. Lopulta pakkanen kiristyi auringon laskiessa ja oli jatkettava matkaa Lounan treeneihin.



Lounan arkikurssin kolmas kerta pidettiin hallissa. Menimme paikalle vähän etukäteen, jotta Louna ehti hiukan totutella hallissa oloon. Se on oppinut hyvin menemään omalle alustalleen, jonka sille ostin ja sainkin sen mukavasti rauhoiteltua siihen. Hallissa oli kaksi ryhmää samaan aikaan, meidän ryhmämme kuusi koirakkoa ja toisessa ryhmässä saman verran. Meteliä oli ihan riittävästi, etenkin arkikurssimme koirat harjoittelevat vielä tuollaisia paikkoja. Kaikki ohjaajat eivät myöskään huomaa koiriensa kyttäävän, mikä aiheuttaa rähinöitä.

Kävimme läpi kotitehtävää, eli kontaktia. Louna on sisäistänyt asian hyvin ja se tarjoaa sitä aktiivisesti. Myös taukomatosta tuli pointsit ja sen käyttöä tuli esiteltyä sitten muillekin.

Luoksetuloa otimme ensimmäiseksi. Tehtävän läpikäynti oli vähän hätäinen. Kouluttajalla varmaan oli ihan selkeä idea, mutta ajatukset eivät aivan kohdanneet ja info tökki. Luoksetuloa ei tehty lainkaan siten, kuten itse olen Lounan kanssa tehnyt. Olin itse jotenkin niin hämilläni tilanteesta, etten ehtinyt puuttua. Louna alkoi vain hädissään riekkua, kun koutsi talutti sitä pois päin. Kun Lounaa sitten kutsuin ryntäsi se luokseni, namit levisivät pitkin poikin, eikä se edes leikkinyt. Itsessään se luoksepääsy oli palkkio. Kävimme asiaa läpi ja otimme pari uutta luoksaria, joista palkkasin Lounan leikillä ja sitten ulos pienelle kävelylle.

Maahanmeno oli myös tunnilla aiheena. Opettaminen ohjeistettiin houkuttelun kautta, mutta itse odottelin, että Louna tarjoili makaamista. Koira oli kuitenkin sen verran levoton kaikuvassa hallissa, joten naksuttelin Lounalle lähinnä rentoutumista matolla.

Kokonaisuutena treenit sujuivat kivasti ja Louna sai hyvää harjoittelua hallissa olemiseen. Se oli oikein reipas pieni. Kävimme pienen palauttelulenkin ja sain paljon uutta pohdiskeltavaa. Miten tuoda omia koulutuksellisia näkemyksiä esille? Onneksi kouluttaja on hyvin mukava ja hänen kanssaan sai aikaan hyviä keskusteluja, vaikka itse teinkin monta asiaa eri tavalla.




Keskiviikkona kävimme hallilla omissa treeneissä. Louna harjoitteli rauhoittumista ja rentoutumista. Se edistyy hurjaa vauhtia, hieno neiti. Leikitin sitä ja naksuttelin kontaktista. Louna rauhoittui matolle hienosti ja pystyi tarjoamaan nenäkosketusta muiden treenatessa.

Kotona Louna harjoitteli patukkaan koskemista, tasapainotyynyllä pivottia ja alustalle rentoutumista. Korvat ovat pitkästä aikaa rennot. Ensimmäisen kuukauden Louna meni joka paikassa korvat luimussa. Nyt ne ovat hauskat lurpat, kun ne ovat normaalisti. Olen alkanut tarkkailemaan koirieni olemusta muutoinkin ja palkkailen niitä kun korvat ovat eteenpäin, suupielet rennot ja olemus muutoikin rento ja levollinen.

Savun kanssa saatiinkin kotitehtäväämme eteenpäin, eli siis peruuttelua seinää vasten. Vielä kun siirtäisin peruuttelun tuolta istuimelta seinälle, niin hyvä tulisi. Videolla siitä muutama klippi.

Hallilla Savun kanssa otimme ruutuun lähetyksiä. Aletaan luoda kokonaiskuvaa ruudusta ja sinne ryntäämisestä. Itsellä ei kokonaiskuva ollutkaan niin selvä ja ensimmäinen lähtö meni omalta osaltani pieleen. Savu se vain haukahti kiukkuisesti ja porhalsi ruutuun.

Seuraamista Savulla ei ole vielä olemassakaan. Naksuttelin siis vain siitä, että se pysyi mukana, kun kävelin. Pitäisi olla reippaampi tämän asian kanssa, mutta se on hankalaa yksin. Sain hyviä vinkkejä käännöksiin ja palkan suuntaan. Outoa palkata noin pientä koiraa. Viimeksi kunnon seuraamisharjoituksia olen tehnyt Tuikun kanssa. Sosiaalinen palkka toimi hyvi ja epähuomiossa annoin Savulle pelkkää namppaa sen jälkeen. Käännökset olivat myös aika kuraa, ei sitä millään pysty keskittymään jalkoihin, koiraan, kroppaan ja palkkaukseen.

Perusasennon tarkkaa sijaintia ja oikeaa asentoa harjoittelimme myös. Palkkasin kontaktista ja teimme pieniä häiriötä, kuten käden heiluttelua. Tiivistimme perusasentoa myös hiukan ja loppua kohden homma parani huomattavasti.

Luoksetulossa Savulla oli häiriönä parin koiran lisäksi, ihminen, muovikasseja, leluja jne jne. Ja tuttuun tapaanhan pikkujätkä pinkoi luokseni vilkaisemattakaan ympärilleen.

Siinä taisi olla kaikki tarpeellinen, kauhea kiirus ollut. Mutta onpahan tullut tehokkaasti treenattuakin koissujen kanssa. Videoilla on kaikki about viikon ajalta. Sama tahti jatkuu edelleen, tänään olimme treenaamassa ja huomenna uudelleen... Raporttia tulee.

8 kommenttia:

  1. Musta on aina superkiva noita kursseja vetäessä että koulutettavat kertoo omia ajatuksiaan eikä vaan tee kuten sanotaan vaikka just mun tyyli ei heidän koiralleen kävis. Ja siinä oppii itsekkin tosi paljon kun kuulee muita näkökulmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on myös kiva saada keskustelua aikaiseksi. Sitä havahtuu itsekin välillä miettimään perusteluita omalle toiminnalleen :)

      Poista
  2. Munkin pitäis Kodan kanssa jaksaa panostaa tohon rauhoittumiseen, olis kontaktin kans kyllä se tärkein taito, tuppaan vaa ite olee liian malttamaton!! 😫

    VastaaPoista
  3. Todi kiva video! Savu on vielä aika pentu, ja seuraaminen on ihan uusi asia.

    Itse opetin seuruun kontaktin sanaa käyttämällä. Sen verran ahneita kun porokoirat on, liike on ollut helppoa opettaa.

    Savukin on kuitenkin aika iso, ja mitä videolla näkyy pystyt palkkaamaan sen ihan kumartumatta.

    Itse pidän/pidin namia koko ajan kädessä (mutta namia ei tule kädestä kuitenkaan koko ajan, vaan silloin kun koira ansaitsee sen työllä ja pohtimalla missä ja miten); koira pysyy lähellä ja sitä kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savulla ei ole kontaktiin minkäänlaista käskyä, sen kuuluu tarjota sitä itse. Moni muukaan käytös ei ole vielä ärsykekontrollissa, kun eivät ole valmiita. Ahne on kyllä, sinänsä helppo palkata, mutta pelkkä ruokakin käy äkkiä tylsäksi.

      Kokoan seuraamisen palasista, se on kuitenkin aika iso liike ja sitä on joka välissä. Haluan siis että koira on juuri oikeassa kohtaa, oikealla asenteella ja hyvässä mielentilassa tekemässä töitä. Siksi seuraamista ei ole vielä olemassa, vaan tehdään vasta pohjia mukana pysymiselle. Tällä erää käsiteltiin palkansuuntaa, koska Savun perä aukeaa, palkkaan jatkossa siis ulompaa. Samaten keskusteltiin omasta nopeudestani ja siitä, että jos Savu yhtään jää, vaihdan suuntaa. Työlästä itselle, työlästä koiralle, mutta toivottua tulosta odotellessa! :D

      Poista
  4. Kouluttajana on just parasta se, miten paljon voi koulutettaviltaan oppia. Koirayksilöitä on niin monenlaisia ja keinoja niin paljon, ettei itse ehdi kaikkia kokea, paitsi sivusta seuraten. Kouluttamisen myötä oon itse oppinut paljon, se on niinku win-win: jaan tietoa ja kokemuksia ja saan tietoa ja kuulla kokemuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odottelen sitä aikaa, kun lähden itse hakemaan kokemuksia alkeiskurssien vetäjänä :)

      Poista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)