Lukijan vastuu, onko sitä?
Päätin kirjoittaa jotakin bloggaamisesta. Monet blogit kuitenkin pursuavat ulkoasu- ja sisältövinkkejä ja ohjeita, joten jättäydyn niistä toistaiseksi. Kerrottakoon simppelisti että olen pyörinyt somessa kymmenisen vuotta, aluksi kotisivujen parissa, joista siirryin bloggerin pariin. Bloggerissa minulla oli aluksi vain taideblogi, jonka jälkeen perustin tämän koirablogin. Nykyinen valokuvaussäläblogini pyörii edelleen, mutta hiljaksiin ja jaksottain.
Kirjotellaanpa ajatuksiani lukijan vastuusta. Aina kerrotaan kyllä, että kirjoittaja on itse vastuussa siitä mitä on kirjoittanut ja kaikki palaute tulee kestää, siihen tulee vastata ystävällisesti jne. Ohjeessa on ihan perääkin. Ihan mitä tahansa ei sovi someen suoltaa. Mutta ei sitä ihan kaikkien takapuolia sovi nuoleskellakaan. Eikä voikaan, aina sitä toiselle pyllistää kun yhtä koettaa miellyttää.
On myös lukijan vastuulla, mitä lukee ja kuinka tekstin haluaa ymmärtää. Ihan yksinkertaisetkin asiat voi halutessaan vääntää aika solmuun. On myös lukijan vastuulla, millaisen kommentin kirjoittaa. Ei ole pakko hakeutua blogiin, jonka tietää suuttuttavan. Ei ole pakko lukea tekstiä, josta tietää saavansa päänsäryn. Ei ole pakko kirjoittaa kommenttia, jos tietää että tekee vain mieli oksentaa toisen päälle. Ja jos nyt kuitenkin tekee nämä kaikki, ei ainakaan kannata vetää sitä "bloggaajan vastuu" korttia, jolla saisi luvan purkaa pahaa oloaan.
Blogit ovat hieno asia. Niistä löytää vaikka mitä. Samalla ne kaventavat kovasti sosiaalista kanssakäymistämme. Teksti on vain tekstiä. Siinä voi olla pari kuvaa. Mutta ilmeet ja eleet puuttuvat. Ei ole äänensävyä. Täysin neutraali teksti voi aiheuttaa hyvin erilaisia tuntemuksia lukijoissa, riippuen siitä, missä fiiliksissä sitä luetaan. Ja se on täysin normaalia.
Bloggaajana tulee toki varautua monenlaiseen palautteeseen. Asiallinen palaute tulee poikkeuksetta ihan asiasta. Asiaton kumpuaa yleensä kirjoittajan omista ongelmista. Toisaalta, myös lukijan kannattaa miettiä, mitä hän haluaa lukea ja hakeutua sellaisten tekstien pariin. Voi myös nukkua yön yli ja miettiä kommentoimista sitten (kukaan ei tee näin, mutta verrannollista?). Onko itse juuri nyt sellaisella tuulella, että kykenee kirjoittamaan raivostuttavasta aiheesta eri mieltä olevan kommentin? Vai meneekö helposti huuteluksi?
Ihan näin esimerkkinä, en kommentoi tai kirjoita postauksia, mikäli minulla on huono päivä. Miksi levittäisin pahaa oloani ihan kaikkialle tuolloin. Syy ei kuitenkaan ole muissa.
Ajatuksia aiheesta? Oli kovin minipaketti, mutta keskustelu korvatkoon :)
Just näin!
VastaaPoistaJoskus tulee blogiin sellaiseen sävyyn kirjoitettuja kommentteja, että itsekin huomaa miten toisella on ollut esimerkiksi huono päivä ja purkaa sitä sitten someen kirjoittelemalla. Jotkut sekoittavat myös palautekommentin ja vihakommentin toisiinsa, eli palautteen sijaan kirjoitetaan mitä päässä sillä hetkellä liikkuu eikä ajatella kommentin asiallisuutta, jos ei vaikka postauksesta sattunutkaan pitämään.
Kaikilla somen käyttäjillä on vastuu omasta tekemisestään, vaikka sattuisikin olemaan toisen käyttäjän blogissa. Asiallinen postaus, näitä mietejuttuja olisi kiva lukea sinulta lisää! :)
www.tiia-valokuvaa.blogspot.com
Voi kiitos :) Pitääpä laittaa aiheita ylös, niin voisi niitä tänne koirapuolellekin viljellä :)
Poista