Yhdestä kahdeksi ja treenejä

Huh, sitä on mukamas niin kiire, ettei ehdi yhtä videota youtubeen ladata, saati mitään kirjoittaa tänne! Kaikenlaista kuitenkin olisi ja pari kattavaa postausta on tulossa. Savun kanssa viikonloppuna tutustuttiin ensimmäistä kertaa frisbeeseen. Mainio pentu, oikein reipas ja utelias ja täysillä homma mukana, just niiku pitääki.

Ihan vain leikittiin frisbiillä, heitin muutaman rollerin ja jahtuutin Savua. Annoin sen koppailla ja nappailla kiekkoa kädestäni ja tehtiin vaihtoa toiseen kiekkoon. Frisbee oli pennusta samantien nasta juttu, mutta ei makeaa mahan täydeltä, joten lopetettiin ennen kuin päästiin liian hyvin vauhtiin.

Pivottia on treenailtu myös, videolla osui kyllä auttamattoman huono alusta, kuoppaisempi kuin mitä katsoin... Vähän hankaloitti Savun työskentelyä. Tässä on edistytty kuitenkin paljon, itseltä vaatii tuo palkkaus rytmittämistä ja se, milloin minä liikun.

Lelulle lähetystä otettiin myös, helppo homma yksin. Hienostihan se sinne lähti, eikä tarvinnut enää leikittääkään ennen lelun jättämistä, reipas ipana. Videolla kuitenkin tyylikkäästi eteenlähetyksen klipit väärinpäin, kun kävelypätkäni nopeutin... Tuli sitten heitettyä lelun jättäminen loppuun, hups.

Savu on venyttänyt kinttujaan taas melkoisesti ja sapuskaa uppoaa ihan tolkuttomasti. Miten ihmeessä tuollainen sintti syö kymmenen prosenttia painostaan?! Viikonlopun hoitoreissussa oli alkanut hampaita lähteä ja hassunhauskat pupuhampit sillä tuossa edessä jo onkin. Hölmön näkönen. Muutoinkin Savun pää ja ilme ovat muuttuneet, korvat nousseet pystyyn ja alkaa otus näyttää marsua enemmän koiralta. Ihan hyvä niin.

Eilen oli tosiaan Tamskin hallilla kurssin luento. Aloitamme Savun kanssa kurssin, jolla harjoitellaan pohjataitoja. Mukavasti kaikilla osallistujilla on tosi samanikäisiä pentuja, mutta Savu oli kaikista nuorin. Luento oli aika ripeätempoinen rajatun ajan vuoksi, mutta kirjallisesta materiaalista sai paljon irti. Itselle asia oli aika tuttua, mutta muutama havainnollistava lause toi uutta ajateltavaa. Ylipäänsä niiden simppelienkin asioiden lukeminen kirjallisena on paljon selkeämpää, kun tekstin pariin on helppo palata.

Luennosta on tulossa isommat muistiinpanot tänne. Kirjoittaminen auttaa ja tehostaa omaa oppimisprosessiani ja asia on helpompi sisäistää. Kunhan ehdin, ajattelin kirjoittaa myös omasta kehityksestäni kouluttajani, aluksi luoksetuloa esimerkkinä käyttäen. Tai ehkä erikseen kummastakin aiheesta? Kun vain ehtisi vähän enemmän.

Marraskuun alkuun Savulle on taas reissuplääniä tehty, oikeastaan liput on jo ostettu. Lähdetään Kuopioon moikkailemaan pikkumiehen sukulaisia. Pikainen viikonloppuvisiittimme tulee olemaan varmasti touhuntäyteinen!

Luna Lumppu, Lunttu, Luttunen, - yritän keksiä nätimmän nimen - onkin joillekin lukijoille jo tuttu, onhan se minulla hoidossa ollut muutamia kertoja ja blogissa esillä. Esiintyminen lisääntyy, kun hoitoreissut muuttuivat pysyväksi ja neiti muutti tänään tänne. Allergia on ikävä asia ja tämän erän se voitti. Joskus omaan koiraan siedättyy, allergialääkkeet auttavat ja usein siivoamalla selviää. Tällä kertaa tuli takkiin ja Lunan osoitetta oli vaihdettava. Ainakin on vakkarihoitopaikka, sillä Luna voi kuitenkin tilapäisesti olla siskollani. Luna asuu meillä kuitenkin vain väliaikaisesti, vaikkakin pitkään. Toistaiseksi meidän koira, niin kiva ettei ole tarvetta etsiä ulkopuolista omistajaa.

Ihanahan tuo on, sellainen onnellinen hönö. Mukavasti menee arjessa mukana, mitä nyt siisteyskasvatus on Savua jäljessä ja lätäkötkin isompia. Lunalle ei luonnollisestikaan ole mitään suurempia suunnitelmia, ainakaan vielä. Yleisesti pohjien treenausta ja arkiasioita, retkihaukkuilua. Olen niin onnellinen tuosta hymysuusta, Savukin tykkää. Onpa kotoisaa omistaa taas kaksi erilaista ♥