Eilinen menikin isolla poppoolla hengaillessa ja leikkiessä. Kuusi tuntia oli aika touhukasta ja mukavata. Savu korkkasi uskottavuus leimauransa osumalla Teon suuhun. Kyllä siinä kumpikin haukku kummastu ja meno rauhottu, vaan eipä siitä paha mieli jäänyt.
Tänään Savu pääsi leikkimään Viikka pupun kanssa. Ihan kumma kattoa, kuinka innoissaa koira voi olla pitkäkorvan seurasta. Saati se, miten hauskaa Viikasta on leikkiä Savun kanssa. Söpö pari.
Päivä meni pitkälti siinä, että lähdettiin Janikan kanssa tutustumaan asuinseudun kuvauksellisempiin lenkkireitteihin. Ihan alle vartin ajomatkojen päässä sijaitsivat Kyröskoski ja Timin mänty. Kummankin ympäristössä pieniä polkuja ja kuvauksellisia kohtia. Aika loppui ihan kesken, kun tuo aurinko tuppaa aina jossain vaiheessa menemään piiloon. Erityisesti koskella jäi kuvattavaa toisaallekin!
Timin mänty on ihan retkikohde ja oikeastansa näkemisen arvoinen. Mänty oli kerrassaan kammottava. Se on haljennut, oikeasti valtava, toiselta puolelta kuollut. Netistä löytyy informaatiota ja paikan päällä on vieraskirja ja infolappunen puun historiasta. Minua kiinnostaa mennä tutkimaan sitä toistekin. Tällä vuosituhannella puulle oli uhrattu suklaata. Me löysimme siihen viittaavaa materiaalia... Savu oli reissusta kertakaikkisen väsynyt ja hyvä niin.
Luna pääsi pihaan irtoilemaan illaksi. Iltasapuska syötettiin luoksetuloa harjoitellen, ehkä tämän kanssa voisi opetella ennemminkin irtoamista? Luopumista otettiin myös, samoin vihjesanaa ruokapalkkaan. Kilttihän tuo on. Ihan ihmisen mieli. Mutta tyhmä kuin saapas. Vaan pilalle se koiraki menee liialla järjellä, vissiin. Mukava haukku.
Luna vaan on niin laiska, että ainoona koirana en kestäisi tuollaista. Eiliseltä reissulta se oli ihan rataraato ja väsähteli kesken kaiken. Nukkui kellon ympäri eikä tullut aamulla edes moikkaamaan, kun töihin lähdin. Savu sen sijaan olisi halunnut jo illalla tekemistä ja aamulla oli haukkana ylhäällä. Erilaisuus kyllä aina piristää. Ja kiva kun Savulla on leikkikaveria. Savu tosin juoksuttaa Lunan väsyksii tuosta vaan. Hauska kaksikko.
Alla vähän kuvasaldoa tältä päivältä. Oikeasti vähän, karsin paljon. Paljon jäi myös kuvaamatta.
Kyllä suututtaa ku ei karkkia tule!
Tosi ihania kuvia! Hauska kuulla, miten Savu viihtyy teidän kanin kanssa! Meille tuli kaneja elokuun puolivälissä ja siitä asti Saniakin on ne kiinnostanut. Ei vaani, juoksee niiden luo kuin ne olisi pieniä koiria ilkotarhassaan ;) Ehkä se onkin sellainen koiran mielikuvissa, kiva niiden kanssa olisi sen varmasti varmaan mennä leikkimään ;D
VastaaPoistaKiitos :) Kani ei ole minun, vaan kaverini.
PoistaHienoja syksyisiä kuvia, vaikka hieman häiritsee tuo mustavalkoiseksi muuttuminen :)
VastaaPoistaKiitos :) Kuvat menevät mustavalkoisiksi vain, jos hiiren vie kuvan päälle :)
Poista