Mikäs tämä Savu on koiriaan?

"minä oon tokokoila ettäs tiijät!"

Yksi yllättyi, ettei pentu ollutkaan rotukoira. Toinen kysyi, miksi en hankkinut harrastuskoiraa. Kolmas ihmetteli, mitä tuommoisella voi harrastaa. Neljäs kysyi, mitä ja aionko harrastaa tällä mitään. Valaistaanpa siis hiukan, sillä edellä esitettyjä kysymyksiä on viimeisen kuukauden aikana sadellut taholta jos toiselta. Ei siinä mitään, on hyvä kysyä, että voi saada vastauksia, kysyvä ei tieltä eksy.

Savun päällimmäisenä harrastuksena on toko. Kaikki asiat ja pohjat rakennetaan niin, että ne palvelevat tulevaa, pitkää tokouraa. Savulle rakennetaan häiriönsietokykyä, aktiivisuutta, halua tehdä yhteistyötä kanssani. Se on reipas leikkijä, tätä vahvistetaan koko ajan lisää. Koska toko on pääasiallinen harrastus, on siinäkin omat tavoitteensa. Tavoitteet ovat korkealla, ensimmäistä kertaa ne ovat mielessäni kirkkaina, mutta korkealla. Kaikki tehdään ajatellen sitä, että jonain päivänä me suoritamme hyväksytysti erikoisvoittajaluokan. Valiota Savusta ei saa (koska näyttelyt), mutta varjovalio on aivan yhtä loistava.

Ennen korkeinta luokkaa ovat edessä kaikki muut luokat ja lukuisat liikkeet välitavotteina. Kaikki tehdään hauskaa pitäen. Kaikki tehdään fiiliksen mukaan. Koiralla pitää olla hauskaa ja kivaa. Kilpailemme, kun olemme valmiita. Kun olen itse valmentautunut jännityksen suhteen. Sitten, kun koira on valmis ja suorittaa hommat häntä tötteröllä paineenkin alla.

Frisbee ja vetoharrastus tulevat olemaan sellaista reikäpäistä aivojen tuulettelua. Ainakin frisbeessä tulemme kilpailemaan, se toimii hyvänä kisatilanne harjoituksena tokoa ajatellen, sillä olen itse rennompi kiekkojen kanssa. Mikäli tästä oikein iso poika tulee ja jos korvissa humisee tarpeeksi, niin ehkä me vielä vedetäänkin kilpaa.

Potentiaalinen pentu, kun sellaisen saa käsiinsä, ei voi olla tekemättä sillä mitään. Savu on tasainen ja tekee mielellään töitä yhdessä. Etenen itse mieluummin liian hissuksiin, kuin soitellen sotaan ja sössien kaiken. Vaikka sössin kuitenkin. Olen miettinyt, että jokin menee kuitenkin pieleen. Etoelävä kirjoitti hyvin. Sössiminen on oikeestaan ok, kun sen itse hyväksyy.

Harrastusten lisäksi Savulle on suunniteltu ihan töitä. Kun saan selville, mitä väylää pitkin pääsemme opiskelemaan ja pitääkö minun käydä täydennyskoulutuksia tai vaihtaa ammattia, tulee siitäkin blogin puolelle lisää.

Se, miten paljon tavoitettani haluan, näkyy. Takana on tunteja töitä sen eteen. Edessä on tuhottomasti aikaa ja menoja, sitä varten, että etenemme. Luvassa on useita luentoja ja muutamia kursseja. Ajankohtaisia ja ytimekkäitä koulutuksia. Onneksi ympärillä on myös osaavia ystäviä, jotka huomauttavat virheistä ja tsemppaavat.

Nyt me keskitymme tokoon. Keskitymme ja panostamme hyvään pohjaan, tehden kaiken pitäen silmällä isoa kuvaa. Miettien treeneissä, että joskus me olemme siellä isoilla kentillä ja siellä kaikki tulee olemaan yhtä hauskaa ja leikkiä, kuten nytkin. Se on meidän tavoitteemme.