Sotanorsu ja merimursu

Ihan superupea keli ja sitäpä lähdettiin auringonpistosta viisastuneena Hennan kanssa viettämään. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, kun reipas frendi kaartoi parkkipaikalle mautollaan, kilometrejä taisi jonkin verran mittariin kertyä. Oltiin laiskoja ja ajeltiin uimarannan läheisyyteen. Lähdettiin metsäautoteille, joilla päästettiin koirat irti. Valtava parvi hyttysiä hyökkäsi kimppuumme. Itse ainakin olen aivan paukamia täynnä, loistava idea lähteä topilla ja minisortseilla metsään... Ensi kerralla vaseloin itseni hyttysmyrkyllä.

Kauan ei metsässä tarvinnut kävellä, kun kartan perusteella löysimme pienen metsärannan, mihin oli tarkoitus mennä. Vieressä olisi ollut hiukan isompikin hiekkaranta, mutta sinne sattui joku juuri veneilemään, joten me jäimme pienemmälle. Samettisen pehmeä hiekka ja hiekkapohja järvessäkin, tuli itsekin kahlailtua, ei oikeastaan ollut kovin kylmääkään.

Piskit nauttivat olostaan, kunnon rallittelua ja riehumista. Hiekka vain pöllysi kun painivat. Kumpainenkin kahlaili ja Tuikku loikki järvessä kauheita pomppuja. Lelun perässä ui pitkällekin monta kertaa.

Lenkin ja uinnin jälkeen palasimme parkkikselle, jonka viereisellä nurmialueella hiukan treenailtiin. Tuikun kanssa treenattiin luopumista ja joitain rallyn perusjuttuja. Yksi koe olisi jo kiikaroituna ja vähän kyllä startti kuumottaisi. Koirahan osaa, omistaja sekoilee. Otettiin pitkästä aikaa minusta Tuikunkin kanssa kuva, tykkään, vaikka se onkin vähän sinivihreä. Myös seisotuskuva otettiin ja vaikka oma koira onkin, niin sanon silti, että kyllä silmä lepää. Tykkään sen tiiviistä olemuksesta, vaikka onkin iso ja vetelä kaveri. 

Kuvien laadusta pahoittelut, paloi käämi, kun en vielä osaa käyttää iPiccyä kunnolla. Löytyikö lempparikuvaa?