02 heinäkuuta 2015

Kirsu kohti tulevaa



Muutama kuva pikkuisen pulikoinneista. Suorastaan ihme ja kumma, että ehdimme koirat yhtenä iltana käyttää uimassa ja vielä peräti arki-iltana, vau. Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet yhtä hullunmyllyä ja arki on tuntunut aika-ajoin vähän selviytymiseltä. Eikä ennen sitäkään erityisen leppoisaa ollut. Vilkun pikkupentu aika on kohta ohi ja se on mennyt hujauksella. Sen piti olla rauhallista ja minulla piti olla superisti aikaa. Minusta ja pennusta riippumattomista syistä aikaa on vasta nyt. Oli pakko priorisoida tekemisiä ja paljon ja niinpä olemme keskittyneet vain suhteen luomiseen. Miten ihmeessä koiralle voisi koskaan mitään opettaa, jos ei ole hyvää suhdetta? Toisille se on vain suhde ja jo pennun kanssa on kiire tehdä kaikkea. Olen loppu viimeksi ihan tyytyväinen, että minulla ei ollut liikaa aikaa. Olisin ollut liian vaativa, malttamaton, turhautunutkin?

Muutto tuli meille kahden päivän varoitusajalla ja hyvin yllättäen odottamattomalta taholta, vaikka olimme koko ajan asuntojonossa. Näin ollen se oli vähän sellainen hupskeikkaa maiseman vaihdos, jonka vuoksi Tuikkukaan ei tullut heti mukaan. Ensimmäinen viikko meni täysin harjoitellessa omillaan asumista, kun on kuitenkin ensimmäinen oma kämppä. Aloitin myös työt uudessa päiväkodissa nyt kesäksi, sekin uuvutti. Toiseksi viikoksi haimme Tuikun tänne ja sepäs vasta puuhaa keksi, niistä myöhemmin. Nyt kolmas viikko on alkanut tuntua kotoisalta täällä. Siltä, että koirat, minä ja mieheni kuulumme tähän pieneen kämppään, mikä meillä on. Tämä näyttää ja tuntuu kodilta ja nyt olen pystynyt lepäämään. Seuraava koitos alkaa tosin maanantaina, kun mieheni lähtee armeijaan. Yritän kääntää sen vahvuudeksi ikävästä huolimatta --> loputtomasti aikaa koirille.

Nyt kuitenkin katse eteenpäin, sillä kaikki "isot" ja "raskaat" etapit ja muutokset on nyt ylitetty ja voin viimein alkaa elämään omaa elämääni koirieni ja miehen kanssa. Vaikka en nyt kolmen viikon aikana olekaan tehnyt mitään, niin suunnittelutyötä on saatu tuotettua ja teoriatietoa olen ahminut enemmän kuin laki sallii. Siispä, heinäkuussa menee ja paukkuu!



Vilkun kanssa on nyt tosiaan harjoiteltu perusasentoa. Perusasento kokonaisuudessaan on muuten mutkikas juttu. Pyrin siihen pahuksen sheippaamiseen ja hyvään laumanjohtoon ja vähän kaikkeen sellaiseen missä en ole mikään luonnonlahjakkuus. Olen todennut viisaaksi unohtaa työpäivien jälkeiset treenit, silloin ei oikein tahdo kärsivällisyys riittää naksutteluun.

Kävimme vähän Hannalta hakemassa vinkkejä ja oppia, tein niistä muistilistan
-palkka ylhäältä, housun saumalta
-palkkaa myös sivulle hakeutumisesta, sen ei alussa tarvitse olla 100% nätti suoritus istumaan
-palkkaa myös lenkillä vieressä kulkemisesta, oikea palkkasuunta
-vaadi koiralta, keskeytä haahuilut ja turhat puuhailut, kuten nuuskiminen
-harjoittele johdonmukaisesti
-kaikki häiriöt käyttöön
-lyhyet harjoitukset

Siispä näillä ohjeilla keskityn  ryhtiini ja käteni paikkaan. Videolla harjoittelemme kontaktia, Vilkun on tarkoitus alkaa siis katselemaan minua. Tämä tuotti muuten tulosta! Pentu nimittäin hakeutuu lenkillä aika-ajoin sivulle ja tuijottelee. Siitä palkkaa, jää lihasmuistiin oikealla kohdalla tuotettu liike. Kun pennun älykkyysosamäärä lähtee kasvuun, saamme ehkä liikettä perusasentoon. Tuosta kun otan askeleen, olen palkannut Vilkkua kaikesta liikkeestä oikeaa paikkaa kohti. Se ei nimittäin vielä ymmärrä, että mukanakin pitäisi tulla. Mutta nyt perusasento ja skarppina oleminen näyttävät kuitenkin paremmilta edelliseen videoon nähden.

2 kommenttia:

  1. Hakeepa se hienosti kontaktia! Mulla on muuten ihan sama et työpäivän jälkeen on ihan turha mitään treenejä yrittää vaikka ite tekis mieli mutta maltti ei riirä D: Miten helposti muuten saitte tuon asunnon koirien kanssa? Mulla on jo nyt vähän kuumotukset kun ens keväänä olis tarkotus kirjottaa ylioppilaaksi ja kuopio kutsuu mahdollisesti opiskelemaan ja vanhemman koiran kanssa olis tarkotus muuttaa keskenämme.

    VastaaPoista
  2. Asunto on vuokralla sukulaiselta :) sillä se niin yllättäen tulikin. Sain kyllä tämän jälkeen yhteydenottoja muista asuntovaihtoehdoista, eivätkä koirat olleet ongelma. Vuokra-asunnossa toki kannattaa olla sillain tarkka, ettei koira syö seinästä reittiä naapuriin tai hauku koko päivää :D

    VastaaPoista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)