Paljon tavaraa, ahkio täynnä, sukset, vetovermeet ja pari innosta tärisevää piskiä. Niistä on mahtava päivä tehty. Kesän jälkeen ei olla Vinskin kanssa vedetty ja suksillakin on menty viimeksi vuosi sitten. Oletettiin siis, että taidot olisivat ruosteessa ja homma takkuista. Vedeltiin kunnon alkulämpät, kun niihinkin sain hyviä neuvoja. Käveltiin siis reippaasti koirat ravissa reipas puolisen kilometriä jäälle ja jäällä pääsivät koirat sitten hölkytellen ahkiota vetämään. Ennen kuin sen kummoisempaa yllytystä ehdittiin antamaan koirille, niin kumpikin veti jo innoissaan. Oltiin melko yllättyneitä, koirut veti koko 2km Kattilasaareen lähes tauotta, kerran palkattiin välissä. Ei voi kyllä piskeistä ylpeämpi olla!
Kun ahkio oltiin vedetty puolen välin ohi, hyppäsin itse suksille ja saivat vedellä minua. Ahkio oli kytkettynä vyöhöni, joten käytännössä vetivät siis sitäkin samalla. Painoa oli siis ihan reippaasti, pelkkä ahkion lastikin painoi kunnolla. Railon yli rämpiessä oli pakko ottaa sukset pois ja vetää ahkio itse. Onneksi oltiin saaresta enää mutaman kymmenen metrin päässä.
Saaressa laitettiin koirat puihin kiinni ja lepäämään. Saivat vettä ja syötävää. Maa oli sulanut saarelta, liekö sinne lunta paljolti satanutkaan. Tyytyväisinä nököttivät, mitä nyt Tuikku vähän haukahteli, oli kiinnostunut eväistämme. Kyhäiltiin siinä nuotiota ja paisteltiin makkarat. Kerrassaan ihana fiilis, sai vain nauttia koirien seurasta, maisemista, kivan leudosta ilmasta ja hyvän kaverin seurasta :) Ei moittimista reissussa olenkaan. Siitä on vuosi, kun kävimme saaressa viimeksi. Silloin oli hitusen erilainen ilma ja Tuikkukin erinäköinen, laiha ja karvaton. Nyt kelpasi muhkealla turkilla ja kunnon lihaksilla hölkyttää koko matka. Samanmoinen kaverikuva otettiin kuin viimevuonna, ei tosin samassa kelissä tai yhtä ryhdikkäänä :D Tuolta löytyy vanha kuva klick.
Muutama pilkkijä ja hiihtäjä nähtiin, sekä yksi mönkijä ja pari koiraa. Liikennettä ei siis viime vuoteen nähtynä ollut nyt juuri yhtään ja mitään ikäviä välikohtauksiakaan ei tullut. Koirat keskittyivät vetoon hyvin ja meno oli mitä mainiointa.
Kumpiki rekku odotti nätisti käskystä, eikä sählännyt odottaessaan vetolupaa. Vetäessä ei riehuttu ja näykitty kaveria kuin pari kertaa ja kohtuullisen suoraakin vedettiin. Koko matka vedettiin hyvällä vireellä, tasaisen rauhallisesti. Niin että pystyi itsekin siinä hiihtämään. Vaikka välillä koirat hidastivat, eivät ne kuitenkaan madelleet. Viime vuonnahan lähtö oli joko ohjus tyyppistä ja pysähtyä ei osattu, odottamaan ei suostuttu ja liinatkin olivat jatkuvasti solmussa. Nyt mitään sellaista ei ollut. Ihan kuin kaksikko olisi vetänyt aina. Niin ja maalimiestä ei tarvittu! Vetivät ilmankin ja kovalla innolla :)
Rantaan päästessä laitettiin Tuikku vetämään pelkkää ahkiota. Kenkien lisäksi siellä oli enää vettä ja jotain muuta pikku sälää kyydissä, ei siis enää polttopuita tai muuta painavaa. Jäähdyttelyiksi hölkyteltiin siis taas puolisen kilometriä lähtöpisteeseen. Loppupalkkana olikin isot lihapullat ja sitten pistettiin kumpikin tarhaan. Aateltiin että leikkisivät, kun olivat hommia tehneet koko matkan. Ressukat olivat niin väsyneitä, että nuokkuivat vaan :D Toivottavasti ehditään ottaa eväsreissu uusiksi saareen, kesällä täytyy etsiä joku muu määränpää :)
Pakko oli tehdä uusi video, ollaan me niin paljon kehitytty! Suositellaan ehdottomasti päiväretkiä ja vetoilua muillekin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)